Žorik on valitettavasti joutunut sulkemaan ovensa koronarajoitusen kurittamana. Jätän jutun kuitenkin elämään, sillä näitä menneitä paikkojakin on joskus mukavaa katsella. Tämän linkin takaa löydät kaikki artikkelit, joista kertovia paikkoja ei enää ole. Mukavaa aikamatkailua! – – – – – – – – – – – –  Oletko kuullut Kalamajassa asustaneesta kulkukoirasta nimeltä Žorik? Se tuli reilun kymmenen vuoden aikana tutuksi…

EDIT! Must Puudel ei ole enää Art Priorin tiloissa, vaan Kuningakadulla aivan Vanhankaupungin sydämessä. Lue siitä lisää täältä: Iloinen ja värikäs Must Puudel on kaikkea muuta kuin musta! Art Prioria isännöi nykyään sama omistaja kuin La Bottegaa ja rantaravintola Ruhea, josta kirjoitin tämän kesäisen jutun: Ruhe ja terassi vailla vertaa. Art Priorin nykyisessä keittiössä puhaltavat ranskalaiset tuulet, jotka ovat itselläni…

Vasta illalla tajusin, että olimme tehneet sinä päivänä todellisen kellarien kierroksen! Mikäs sen parempaa ohjelmaa, sillä kyseinen lauantai oli niin tuulinen ja sateinen, että Vanhankaupungin kellarit olivat täydellisiä paikkoja sen viettämiseen. Kun päivän saldona oli vielä muutaman itselleni uuden paikan löytäminen, niin sade ei lopulta haitannut ollenkaan! Suorastaan päin vastoin: se oli hyvä tekosyy siirtyä yhdestä kellarista toiseen. Joistain löytämistäni…

EDIT: Koma on valitettavasti sulkenut lopullisesti. Jätän tämän jutun kuitenkin historian lehtien havinaksi ja muistoksi menneistä herkkuhetkistä tässä oluenystävän keitaassa. – – – – – – – – Edellinen, pientä perheravintola Closia käsitellyt postaukseni keräsi paljon positiivista palutetta – jopa muutama tallinnalainen kertoi kuulleensa paikasta ensimmäistä kertaa. Otetaanpa siis perään toinen vastaava, pieni ja vähemmän tunnettu: Closin kanssa samaisella Telliskivi-kadulla…

Mistäköhän mahdoin alunperin kuulla tästä paikasta? En muista. Olisiko ollut niin, että silmä osui siihen Google-kartalla katsoessani mitä löytyy Arsi-maja taidekeskuksen lähettyviltä. Niin tai näin, tämä Söökla-niminen ravintola oli mitä mainioin löytö! Taisinpa muuten saman tien tehdä virheen: Söökla ei kutsu itseään ravintolaksi, vaan kuten vironkielinen nimikin antaa ymmärtää ruokalaksi. Ja sellaiselta se näyttääkin. Mutta ei mennä vielä siihen, vaan…

Olen kuullut, että jos haluaa halpaa ja hyvää, niin pitää ostaa kaksi: yksi halpa ja yksi hyvä. Vurle Café Telliskivessä osoitti väitteen vääräksi tarjoillessaan maukkaan lounaan todella edullisesti. Löysin Vurle’n aivan vahingossa. Olin menossa lounaalle Rahva Raamat -kirjakaupan ravintolaan, josta on tullut yksi uusista suosikkipaikoistani. (Kurkkaa muuten juttu siitä täältä, ja veikkaan että siitä tulee äkkiä monen muunkin suosikki.) Olin…