Kaku on tosiaankin vanha vaja tai varasto, joka herää kesäisin taiteelliseen eloon. Seinillä roikkuu taiteilijoiden töitä, ja myynnissä on myös t-paitoja ja muuta pienempää. Tällä kerralla esillä oli myös niin psykedeelisen näköisiä käsin maalattuja ja koristeltuja farkkutakkeja ja muita vaatteita, että ne vetivät vertoja mille tahansa taideteokselle.
Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi mainosmies: Kakussa voi nimittäin myös korjauttaa fillarinsa tai vuokrata skootterin tunniksi, pariksi tai vaikka koko päiväksi.
Virolainen palvelukulttuuri huonoa? Joopa joo.
Olipa taas kerran paikka, joka osoitti väitteet huonosta virolaisesta palvelusta vääräksi tai vähintäänkin liioitelluiksi: Kaku’n porukka oli kertakaikkisen sympaattista, eikä väitetystä virolaisesesta kylmäkiskoisuudesta ollut tietoakaan.
Juttu luisti, ja ulos kävellessäni tuntui kuin olisin saanut uusia kavereita. Tänne palaan uudestaankin, sillä yksi seinällä näkemäni maalaus jäi kovasti kutkuttamaan… josko pitäisi tehdä pieni taideinvestointi!