Tallinnan ja Viron menneisyydestä kiinnostuneelle riittää nähtävää: historiallisia museoita neljässä osoitteessa, Tallinnan kaupungin museoita vieläkin enemmän… lisäksi merihistoriaa parissa ja miehitysaikaa neljässä paikassa. Huh!
Ainakin minulla oli vaikeuksia hahmottaa, mistä historian ajanjaksosta mikäkin museo kertoo. Niinpä lähdin perusteelliselle kierrokselle Tallinnan historiallisiin museoihin.
Kaupallinen yhteistyö Visit Tallinnan kanssa. Aiheen valinnasta lopputoteutukseen saakka minulla oli täysin vapaat kädet.
Pureskelin kaiken kierroksilla näkemäni, ja lopputulos on nyt tässä: opas Tallinnan historiallisiin museoihin.
Sen luettuasi sinun on toivottavasti helpompi hahmottaa, mistä aikakaudesta mikäkin museo kertoo ja valita sitten eniten itseäsi kiinnostavat.
Ja hei: historia ei ole puisevaa, vaan hyvässä museossa oikein kiehtovaa! Videon alla pikalinkit oppaan eri osiin:
Vuosituhansia virolaisten historiaa Suurkillan talossa
Suurkillan talon historiallinen museo kertoo tarinan nykyisen Viron alueella asuneen kansan vaiheista ja tavoista siitä alkaen, kun jääkauden sulavat jäämassat mahdollistivat siellä asumisen.
Ensimmäisen huoneen videoseinällä animoidut historialliset merkkihenkilöt kertovat virolaisten vaiheista – juuri sopivan kepeästi. Tämä kompakti kertomus kannattaa jäädä kuuntelemaan, sillä sen jälkeen tiedät paljon enemmän siitä porukasta, jota nykyään virolaisiksi kutsutaan!
Ylläolevalta videolta näet hienon Suurkillan talon ja saat pikaisen kurkistuksen näyttelyihin.
Kellarikerros on omistettu kiltatalon historialle. 1410 rakennettu talo oli vallan keskus Tallinnassa, sillä killan jäseneksi pääsivät vain kaupungin merkittävimmät suurkauppiaat ja laivanvarustajat.
Kilta-aikojen jälkeen talossa on käyty arvopaperikauppaa, esitetty teatteria, syötetty ja juotettu kaupunkilaisia… kaikesta siitä näet ja kuulet talon kellarissa.
Käytännön asiat eli aukioloajat ja tiedot tämän hetken näyttelyistä löydät museon omilta sivuilta.
Jos Suurkillan talossa pääsi sukeltamaan virolaisten historiaan jopa 11 000 vuoden taakse, niin Maarjamäen linnassa keskitytään Viron kansallisvaltion satavuotiseen historiaan sen syntyhetkistä nykypäivään.
Polku alkaa 1. maailmansodan kuohuista, jolloin pieni kansakunta sai ajatuksen julistautua itsenäiseksi. Matka jatkuu vapaussotaan, sen päättymisen jälkeiseen iloiseen 20-lukuun ja vaurastumiseen, lamaan, ja 2. maailmansotaan ajautumiseen.
Historia soljuu kiinnostavasti sekä audio-oppaan että kirjoitettujen tekstien avulla. Tarinaa ryydittää eri aikakausien esineistö.
Toista maailmansotaa seurasi tunnetusti miehitysaika. Museo kertoo huoneen verran siitäkin, mutta perusteellisemman kuvan neuvostoajoista saat näissä museoissa.
Kierroksen loppupuolella voit liittyä osaksi Baltian ihmisketjua tai seurata vaihe vaiheelta itsenäisyyden palauttamisen hetkiä.
Uusimpana nähtävyytenä museossa on kolhoosin asuintalo, jonka neljä asuntoa on sisustettu neljälle eri vuosikymmenelle tyypilliseen tapaan. Näet siis perhe-elämää sosialismin kukoistuskaudella tai mitä tapahtui, kun kommunismin kaatuessa kolhoosit lakkautettiin.
Miltä Viro näytti ennen valokuvauksen keksimistä? Kumu kertoo sen!
Sain mainion oivalluksen viimeisimmällä Kumun visiitilläni: taidemuseohan kertoo myös omalla tavallaan historiasta!
Kierros Kumun kolmannen ja neljännen kerroksen pysyvissä näyttelyissä on visuaalinen matka läpi Viron historiallisten aikakausien.
Vanhimmat työt näyttävät aikakaudelle tyypillisen romantisoidun kuvan baltiansaksalaisen ajan maisemista ja ihmisistä. Romantisoituja tai ei, niin onpa kiinnostavaa nähdä Viroa taiteilijan silmin ajalta ennen kameroita.
Minua ihastuttivat erityisesti maalaukset tuon ajan aateliskotien interiööreistä. Kiehtovia historiallisia tuokiokuvia!
Neljännessä kerroksessa on esillä miehitysajan taidetta. Näiden vuosikymmenten alkua hallitsi sosialistinen realismi, mutta loppupuolella alkoi virallisessa linjassa näkyä säröjä.
Tässä museon osassa taideteosten rinnalla kulkee valokuvanäyttely, jonka kuvissa pääsee vilkaisemaan tuon aikakauden elämänmenoa. Kiinnostavaa ja elävää historiaa!
Ensin esittelemääni museot kertovat koko Viron historiasta, seuraavat keskittyvät Tallinnan kaupungin kasvuun ja kehitykseen. Niissä näet, miten Pirita-joen törmän linnoituksesta kehittyy Toompean harjalle ja sen ympäristöön levittäytyvä merkittävä pohjoiseurooppalainen kaupunki.
Tallinnassa on myös museoita, jossa saat tutustua ihmisten elämään vuosisatojen aikana.
Kaupunkielämän ja Kalamajan museo ovat tällaisia, mutta kerron myös parista idyllisestä, viime vuosisadan alun elämää esittelevästä kotimuseosta.
Kiek in de Kök: kaupungin historiaa upeassa tornissa
Kiek in de Kök -linnoitusmuseo on aikamatka Tallinnan esihistoriaan ja keskiaikaan.
Näyttelyt tornin neljässä kerroksessa ja kellarissa piirtävät kuvaa keskiaikaisen kaupungin elämästä: rikoksista ja rangaistuksista, nälänhädästä ja rutosta. Näet myös, miten kaupunkia on puolustettu ja kuka on kulloinkin ollut kiinni vallankahvassa.
Tämä video antaa mainion maistiaisen (englannin kielellä) siitä, mihin aikakausiin pääset museossa tutustumaan.
Toisessa ja kolmannessa kerroksessa pyörii multimediaesitys, jota kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Suomea ei kielivalinnoista löytynyt, mutta englantia kyllä.
Samalla lipulla pääset kulkemaan myös viereisiin torneihin muurin päällä kulkevaa ulkokäytävää pitkin.
Näiden tornien vaihtuvat näyttelyt esittelevät yleensä vähän tuoreempaa historiaa: tällä hetkellä (vuoden 2022 lopulla) Neitsitornissa pääsee maistamaan vuosisadan takaista taiteilijaelämää.
Neitsitornissa oleva pieni valokuvanäyttely ja pienoismalli esittelevät, millaista elämää tornissa ja sen ympäristössä on vietetty ennen museoaikoja.
Aikamatka Ruotsin vallan loppuajoilta uudelleenitsenäistymisen aikaan: Bastionikäytävät
Kiek in de kök -museon sisäänkäynnistä pääsee sukeltamaan maan alla luikerteleviin bastionikäytäviin. Niitä rakennettiin Vanhankaupungin reunoille Ruotsin vallan loppupuolella, joten kävely käytävissä on samalla aikamatka läpi vuosisatojen.
Käytävät olivat käytössä myös 2. maailmansodan ja vielä miehityksen aikoinakin.
Bastionikäytävämuseo jatkuu saumattomasti Kiviveistosmuseona – saat tutustua niihin samalla pääsylipulla.
Näytteillä on hautakiviä, koristeellisia pylväitä, portaaleja ja ikkunanpuitteita 1400-luvulta alkaen. Kivet kertovat mielenkiintoisen palan kaupungin historiaa, sillä veistetty kivi oli myöhäisellä keskiajalla yksi Tallinnan tärkeimmistä vientituotteista.
Tämä (englanninkielinen) juttu kivimuseosta kannattaa lukea myös.
Jos Bastionin käytävät kertovat ajasta, jolloin Ruotsi alkoi menettää otettaan nykyisen Viron alueesta, niin Pietari Suuren talomuseon näyttely valottaa sitä seurannutta suuren Pohjan sodan aikaa, jolloin Venäjä nappasi Ruotsilta Pohjois-Euroopan herruuden.
Pietari Suuri on elänyt tässä pienessä talossa 1700-luvun alussa, ja jäljellä on esineistöäkin noilta ajoilta.
Minusta ehkäpä kiinnostavin juttu on alakerran pieni historiallinen näyttely. Pidin erityisesti videosta, joka kertoi Kadriorgin alueen kehityksestä, Pietari Suuren Tallinnan-ajoista ja hänen aikakaudestaan laajemminkin.
Ehkä ihan perustietoa historiaa osaavalle, mutta meikämaallikolle video tarjosi mainion historiallisen pikakurssin.
Elämää kaupungissa esittelee Kaupunkielämän museo Vene-kadulla
Jos aiemmat museot keskittyivät valtiolliseen ja poliittiseen historiaan, niin Kaupunkielämän museossa pääroolissa ovat Tallinnassa vuosisatojen aikana eläneet ja työskennelleet kaupunkilaiset.
Tämä entiseen kauppiaan taloon rakennetun museon näyttely herättää henkiin hansa-aikaisen Tallinnan kauppiaiden, käsityöläisten ja muiden kaupunkilaisten elämän.
Katutason näyttelytilassa on kiinnostava pienoismalli Tallinnan Vanhastakaupungista. Siinä on Vanhakaupunki aikana, jolloin muuri oli vielä täydellisen eheä ja kaikki portit pystyssä ja käytössä.
Pienoismallin kanssa samassa huoneessa on myös kokoelma Tallinnaa kuvaavia maalauksia ja grafiikkaa. Niitä katsomalla voi tehdä mielikuvitusmatkan vuosisatojen takaisiin maisemiin!
Myös Kalamajan museo kertoo ruohonjuuritason historiaa. Se on uusin tulokas Tallinnan museokartalle, joten näyttelykin tuntuu tuoreelta.
Museossa keskitytään yhden kaupunginosan eli Kalamajan historiaan. Menneisyydestä ja tästäkin päivästä kerrotaan alueella asuvien ja asuneiden ihmisten muistojen ja tarinoiden kautta.
Aikajänne on lyhyempi kuin Vanhankaupungin museoissa, sillä Kalamaja alkoi rakentua vasta Tallinna–Pietari-rautatien avauduttua.
Toisaalta jana jatkuu tähän päivään saakka, sillä ääneen pääsevät myös nykyiset kalamajalaiset. Joitain noista tarinoista voit lukea (englanniksi) ilman museossa käyntiäkin tämän linkin takaa.
Perhe- ja taiteilijaelämää Vilden ja Tammsaaren kodeissa
Huvilakaupunginosa Kadriorgissa on kaksi upeaa villaa, jotka ovat auki yleisölle. Kummassakin niistä on asustanut merkittävä virolainen kirjailija: toisessa A. H. Tammsaare ja toisessa Eduard Vilde.
Huvilat ovat kirjailijoiden henkilöhistorian lisäksi kiinnostavia aikakapseleita ensimmäisen tasavallan ajalta. Talot on museoitu 30-luvun aikaan, jolloin kirjailijat perheineen niissä asustivat.
Viron epäoikeudenmukaiset vuodet: kun miehittäjä vei itsenäisyyden
Viron ei onnistunut säilyttää vain paria vuosikymmentä aiemmin saavuttamaansa itsenäisyyttä toisessa maailmansodassa, vaan se joutui Neuvostoliiton miehittämäksi yli 50 vuodeksi.
Tämän ajanjakson elämästä, epäoikeudenmukaisuuksista ja raakuuksistakin kertoo useampikin Tallinnan museoista.
Mielestäni koskettavin on Miehityksen ja vapauden museo Vabamu. Se saa kävijän eri tavoin pohtimaan lähihistoriaa ja ymmärtämään, kuinka hauras vapaus voi olla. Miten ajankohtaista juuri nyt!
Miehitysajasta kiinnostuneen kannattaa poiketa sisään myös Pikk-kadulla olevissa KGB:n vankiselleissä. Museo on pieni, joten et tarvitse paljon aikaa siihen tutustumiseen.
Lähellä Laululavaa on muuten kommunismin uhrien muistomerkki. Se ei ole museo, mutta koskettavuudessaan käymisen arvoinen. Lue siitä lisää täältä:Retki kommunismin uhrien muistomerkille.
Tornin täydeltä merihistoriaa Paksussa Margareetassa
Pikk-kadun alussa olevassa Paksun Margareetan tykkitornissa oleva merimuseo remontoitiin täydellisesti kellarista katolle saakka muutama vuosi sitten, ja lopputulos on upea!
Kellarissa kerrotaan hansa-ajoista, ensimmäisessä kerroksessa purjelaivojen aikakaudesta, toisessa höyrylaivojen ajoista ja ylimmässä nykyaikaisesta merenkulusta.
Museossa on jokaiselle jotakin, eli samaan aikaan kun yksi perehtyy vaikkapa höyrykoneen toimintamekanismiin, voi toinen laulaa matkustajalaivan karaokessa.
Entiseen vesilentokoneiden hangaariin rakennettu Lennusadam antaa vähän erilaisen näkökulman Viron merelliseen historiaan. Siellä pääset sisään historialliseen Lembit-sukellusveneeseen tai Suur Tõll -jäänmurtajaan.
Valtavan kokoisessa ja upean näköisessä hallissa on esillä myös pienempiä veneitä ja muuta merenkulkuun liittyvää kuten erilaisia loistoja ja poijuja – kaikkea sellaista, joka ei pienempään tilaan mahtuisikaan.
Lennusadaman näyttelyt ovat usein toiminnallisia ja interaktiivisia.
Vuoden 2023 alkuun saakka voit perehtyä Jumindan meritragediaan, ja saman vuoden keväällä aukeaa näyttely Venetsiasta.
Visit Tallinn on koonnut tähän artikkeliin vinkkejä näkemisen arvoisista paikoista sille, joka haluaa saada mahdollisimman autenttisen kuvan siitä, millaista Tallinnassa on ollut keskiajalla.
I conceive this site contains some real great information for everyone :D. ”Time–our youth–it never really goes, does it It is all held in our minds.” by Helen Hoover Santmyer.
One Comment
tori
I conceive this site contains some real great information for everyone :D. ”Time–our youth–it never really goes, does it It is all held in our minds.” by Helen Hoover Santmyer.