Kaksi kaunotarta Kadriorgissa
Kadriorg on puuhuviloiden kaupunginosa. Suurin osa on yksityiskäytössä, mutta kaksi upeaa villaa on auki myös yleisölle. Kummassakin niistä on asunut merkittävä virolainen kirjailija: toisessa A. H. Tammsaare, ja toisessa Eduard Vilde.
Kummatkin huvilat ovat kirjailijoiden henkilöhistorian lisäksi kiinnostavia ensimmäisen tasavallan ajan aikakapseleita. Talot on museoitu 30-luvun aikaan, jolloin herrat kirjailijat niissä asustivat.
Vihreä kaunotar, jossa kirjailija Tammsaare aikoinaan eleli
Heitetäänpä ensin ilmaan kysymys: kuka on Viron kansalliskirjailija? Vaikka et vastausta tietäisikään, taitaa arvaaminen olla suhteellisen helppoa. Kyllä! Anton Hansen eli A.H. Tammsaare tosiaan on eteläisen naapurimaamme kansalliskirjailija.
Kysymys kansalliskirjailijasta voi kuulostaa epäolennaiselta, mutta itse asiassa ollaan virolaisuuden ytimessä. Voisiko suomalaisuutta ymmärtää tuntematta Seitsemää veljestä tai Tuntematonta sotilasta?
Mikko Pesonen YLE:n artikkelissa kertoo, että Tammsaaren teoksia julkaistaan ja luetaan yhä, lausahduksia siteerataan lehdissä ja parlamentissa, sekä näytelmiä esitetään. Tammsaaren hahmot ovat virolaisille yhtä tuttuja kuin Jukolan Jussi tai Antti Rokka suomalaisille. Tammsaaren patsas on maan tunnetuin treffipaikka.
Talo, jossa kirjailija Tammsaare aikoinaan asusti löytyy Kadriorgin alueelta, läheltä suosittua NOP kahvilaa. Kauniin puuhuvilan yläkerran toinen pää on sisustettu siihen asuun, kun se oli Tammsaaren perheen asuessa siellä. Oma visiittini osui hiljaiseen aikaan, joten museon ystävällisillä oppailla oli aikaa kertoa kirjailijasta ja hänen perheensä elämästä.
Asuinhuoneet ovat täynnä perheen irtainta, jolla kaikella tuntui olevan tarina kerrottavanaan – sopii kirjailijan kotiin! Ja myös kalusteet ja seinät kuiskuttelivat omaa kieltään vuosikymmenten takaa: tapetit, tekstiilit ja huonekalut muodostivat kiinnostavan ja kuvauksellisen kokonaisuuden. Olin talon ainoa vierailija, joten aikamatka menneeseen onnistui ylellisen rauhallisissa tunnelmissa.
Kotimuseon lisäksi tässä historiallisessa villassa on myös pieni kirjasto ja kirjallisuuskeskus, jonka näyttely valottaa syvällisemmin Tammsaaren elämää ja töitä.
Osoite: Koidula 12 A
Museon nettisivut
Aukioloajat:
Ti 11–17
Ke 11–20
To-La 11–17
Toisessa kaunottaressa asusti herra Eduard Vilde
Kadriorgissa eleli vuosisadan alkupuolella Tammsaaren lisäksi toinenkin kuuluisa virolainen kirjailija, nimittäin Eduard Vilde. Tarina kertoo, että nämä kaksi herrasmiestä myös tunsivat toisensa hyvin, ja saattoivat toisinaan pysähtyä kadulle keskustelemaan pitkiksikin ajoiksi.
Eduard Vilde (1865–1933) oli A. H. Tammsaaren ohella Viron kirjallisuuden merkittävimpiä realisteja. Hän työskenteli toimittajana vuodesta 1883 mutta joutui vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen lähtemään maasta mielipiteidensä vuoksi. Vuosina 1905–1917 hän eli pakolaisena Suomessa, Saksassa, Sveitsissä ja Kööpenhaminassa. Hän palasi Viroon vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. (Wikipedia)
Eduard Vilde vietti viimeiset elinvuotensa tässä upeassa barokkitalossa Kadriorgin puistossa, jossa nyt siis toimii Vilden museo. Tammsaaren talon tapaan se on hieno yhtenäinen kokonaisuus vuosilta 1927–33, jolloin Vilde perheineen asusti talossa. Yläkerran galleriassa on säännöllisesti vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä.
Kiinnostava kuriositeetti on, että Vilden muuttaessa taloon vuonna 1927 Viron opetusministeriö lahjoitti hänelle koivupuiset huonekalut. Ne oli valmistettu toiseen maailmansotaan saakka Tallinnassa toimineessa Luther Mechanical Woodworks -yrityksessä, joka vei huonekaluja kaikkialle Eurooppaan. Koska Vilden talon huonekalusarjat ovat säilyneet paremmin kuin missään muualla, museota kutsutaan myös Luther-museoksi.
Ja miten hienoja nuo kalusteet olivatkaan! Museossa oli myös kopio Lutherin huonekalukuvastosta, josta Vilde aikoinaan on kalusteet valinnut. Kiinnostava pieni yksityiskohta, jonka kuulin oppaanani toimineelta ystävälliseltä lipunmyyjärouvalta.
Vilden museossa oli jopa Tammsaaren museotakin seesteisempi tunnelma, sillä kauniin interiöörin ja irtaimiston lisäksi tilassa soi ajalle tyypillinen musiikki. Pidän kovasti siitä, kun museo pystyy luomaan tunnelman kaikille aisteille. Vilden museo onnistui siinä erinomaisesti!
Osoite: Roheline aas 3
Vilden museon nettisivut
Aukioloajat:
Ti 11–17
Ke 11–20
To-La 11–17
Henna suosittelee: muita hyviä museoita Tallinnassa
Nämä kaksi ovat suurelle yleisölle vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä, mutta kaupungissa on myös paljon tunnetumpia ja käymisen arvoisia museoita. Tässä pari, joissa tykkään itse käydä kerta toisensa jälkeen:
- Kumu. Viime vuosina ollut todella kiinnostavia näyttelyitä. Upea arkkitehtuuri – kannattaa piipahtaa sisääntuloaulassa, vaikka ei edes maksaisi pääsymaksua. Lue juttu ja katso kuvat!
- Myöskin Merimuseo Lennusadam häikäisee arkkitehtuurillaan. Paikka on mahtavan interaktiivinen – tekemistä ja näkemistä riittää kaiken ikäisille. Kesän 2019 näyttely Sex and the sea oli visuaalisesti kiehtova ja sisällöltään mielenkiintoinen. Täällä kuvia ja juttua tästä lentokonehangaareihin rakennetusta museosta.
Sinua kiinnostaisi ehkä nämäkin
Egyptin loisto valaisee Tallinnan
Paksu Margareetta vilautti
17 Comments
Raija
Tammisaaren ja Viiden museot odottavat edelleen käyntejä ja ymmärrettävistä syistä. Birgitfaluostarin raunioalue on myös näkemättä.
Henna
Birgittalaisluostarin seudulle lähtiessäsi kannattaa ottaa avuksi tämä Pirita-opas.
Aija
Nyt on parempi ja ymmärrettävämpi. Kiitos.
Henna Mikkilä
Hyvä! Kiitos itsellesi, olen tosi iloinen, kun saan palautetta. Olen susihuono oikolukija, eikä mulla ole ketään muuta jota voisin siihen käyttää.
Aija
Henna, korjaisitko tuon “valmistettu ennen toista maailmansotaa” tekstiksi “ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sorry, että olen tällainen …..
Henna Mikkilä
Ei kun sorry että minä ole tällainen! Kiitos tosi paljon tarkkaavaisuudesta. Oikoluku ei ole koskaan ollut vahvuuteni.
Henna Mikkilä
Korjasin kirjoitusasua, mutta tosiaan tarkoitukseni oli kertoa että ko. tehdas toimi toiseen maailmansotaan saakka. Eli miehitykseen päättyi sen – kuten monen muunkin – yrityksen toiminta. Olisiko nyt ymmärrettävämmässä muodossa.
Raija
Toivottavasti seuraavalla kerralla ehdimme käydä noissa kahdessa museossa eli Tammsaare ja Vilde
Henna Mikkilä
Suosittelen niitä kyllä lämpimästi sellaiselle, joka on jo isommat ja tunnetummat museot kolunnut. Niissä on ihan omanlaisensa tunnelma. Ja kannattaa jutustella henkilökunnan kanssa jos sattuvat paikalle. Antavat ihan ilmaiseksi pienen opastuksen kertoessaan esineistä ja huoneista.
Raija
Superhienoa että työaikataulut antavat myöten ja päästään käymään Tallinna jonain arkipäivänä. Silloin koetaan museoiden lisäksi myös Joulutori.
Henna Mikkilä
Voi miten kivaa! Itsekin taidan päästä joulutorille fiilistelemään reilun viikon kuluttua. Glögimuki kädessä on niin ihanaa vaellella kojujen väleissä, kuunnella joulumusiikkia ja nauttia tunnelmasta.
Raija
Mahtaakohan tuo Viiden museo olla lähellä Tammsaare museota. Olisi kiva käydä molemmissa samalla reissulla. Näytti jo siltä ettemme pääse tämän vuoden puolella käymään Tallinnassa mutta nyt vaikuttaa hyvinkin siltä että yksi arkipäivä järjestyy. Joulutorien aikaan olisi kuva mennä.
Raija
Sorry….Vilden museo…
Henna Mikkilä
Vilden ja Tammsaaren museot ovat suhteellisen lähellä toisiaan – ihan kävelemällä välimatka taittuu ehkä 10–15 minuutissa. Löydät kummatkin Google-kartalta. Ovat pieniä aikakapseleita molemmat.
Raija
A H Tammsaaren museo on ehdottomasti nähtävä seuraavalla Tallinnan reissulla. Kadriorgin palatsi, Kumu ,Fotografiska ja monet muut on jo nähty.
Henna Mikkilä
Ihanan aktiivisia olette!
Raija
Näin täytyy todeta. Kulttuuri on se joka kiinnostaa. Näytti ihan siltä ettei lähiaikoina Tallinnaan ehditä. Joulutori avataan 16.11 ja sitä taas katsomaan. Yksi tavallinen arkipäivä onnistuu, mistä olen iloinen. Helsingin Martin markkinoiden jälkeen voi piipahtaa Tallinnassa. En käy koskaan ostoksilla joten päivän aikana ehtii nähdä sopivasti jotain muuta kiinnostavaa. Ja tietenkin hyvä lounas kuuluu asiaan. Ennen sitä pyrin käymään Vilnassa ja siellä myös shoppailen hieman. 4 pv siellä on viivyttävä.