Neukkuajalle tyypilliset vihreät ja siniset maalinrippeet rapisivat seinistä suurina levyinä, joidenkin huoneiden seiniä peittivät tummat puupaneelijäljitelmät, toisia taas lähes psykedeeliset maisemakuvat tai kukertavankirjavat tapetit: tekstuurien ja värien koiranoksennusta muistuttavaa ”loistoa”. Kuvat tosiaankin kertovat minua paremmin siitä, minkälaisesta aikakapselista oikein on kyse.
Minulla on varmaan joku visuaalinen vipu päässä sekaisin, mutta jotenkin nautin ihan mahdottomasti tällaisista rappiolla olevista tehdaskiinteistöistä. Näin varsinkin nähdessäni sen potentiaalin, joka tiloilla on. Pohjalan tehdas todellakin oli paikka, josta saattaa tulla vaikka mitä!
Mutta mitä sinne oikein on tulossa? Vaikka kierroksella ei vielä kauheasti selvinnyt mitä kaikkea on odotettavissa (ja rajallinen vironkielentaitoni suodatti vielä siitäkin vähästä puolet pois), rakennustelineet, maalipurkit ja muut työvälineet puhuivat puolestaan: jotain siellä on tekeillä. Pidän siis tuntosarvet pystyssä ja kerron lisää heti kun kuulen jotain. Liity Tallinnatärpit Facebook-ryhmään – se on varmasti ensimmäinen paikka jossa kerron viimeisimpiä kuulumisia!
Ja jos sinä olet kaupungissa ensi viikonloppuna niin mene ihmeessä paikalle! Kerro sitten millaista meninkiä siellä oli. Minä lähetän sinulle vastalahjaksi itsestäni kuvan, jossa naamani on kateudesta vihreä.
6 Comments
Kodintuntu
Voi, meillä on niiiin samainen visuaalinen vipu vinksallaan <3
Henna Mikkilä
Nämä rappioromanttiset paikat kyllä jaksaa kiehtoa. Myös sen jälkeen, kun ne alkavat siistiytyä. Kiinnostuksella odotan, mitä tuonne Põhjalaan on tulossa.
Emma Säämänen
Oi mitä aarteita rappioromantillisen ystävälle, kiitos! Millä osoitteella voisi etsiä Koplin linjoja google mapsista?
Henna Mikkilä
Viroksi ne ovat nimeltään Kopli liinid. Täältä löytyy. Muita rappioromantiikan ystävää kiinnostavia paikkoja on tosiaan tuo samassa jutussa mainittu Sitsin tehdas ja Voltan alue, josta en ole vielä kirjoittanut blogiin.