Huvipuisto vai kauhuleffan kulissit?
Luna oli viime vuosisadan vaihteessa avattu ja toiseen maailmansotaan saakka toiminut legendaarinen huvipuisto New Yorkin Coney Islandilla. Sen mukaan on saanut nimensä kymmenet huvipuistot ympäri maailman – niitä löytyy kaikilta mantereilta. Mutta tiesitkö, että Tallinnassakin on Luna-niminen huvipuisto? Tai itse asiassa Tallinna pistää tuplasti paremmaksi, sillä tämän Kadriorgin puistolla piilottelevan tivolin nimi on Luna Luna.
Lue myös tämä: kaikki näkemisen arvoinen kauniilla Kadriorgin alueella.
Huvipuisto valmistautuu talvilevolle
Viime vuoden valofestivaalien aikaan kiertelin kamerani kanssa Kadriorgin puiston eri kulmia – sellaisiakin, joihin en ollut aiemmin tutustunut. Ihailin Kadriorgin stadionin arkkitehtuuria ja herkuttelin kotitekoisilla herkuilla Miiamilla-lastenmuseon kahvilassa. Päivän kääntyessä iltaan otin suunnaksi Luna Luna huvipuiston ajatuksenani nuuskia siellä tunnelmia hetki ennen hämärän tuloa.
Viistosti laskeutuvat auringonsäteet kultasivat huvipuiston värikkäät laitteet, ja alueen keskellä olevan vesialtaan peilipinta piirsi kaikesta täydellisen ylösalaisin olevan kopion. Veden pinnalla kelluvat lintuhahmoiset veneet lipuivat uneliaasti edestakaisin altaan laidasta toiseen töytäisten ohimennen toisiaan.
Lue myös tämä: taidemuseo Kumu on ehdoton kohde taiteenystävälle. Se löytyy aivan Luna Lunan naapurista.
Puistoon ripotellut eläin- ja satuhahmot eivät ole virallisia Disney- tai muita lisenssejä nähneetkään, sillä niiden tekijä on käyttänyt villillä ja liikuttavallakin tavalla taiteellista vapauttaan. Pinoccio muistuttaa vain etäisesti esikuvaansa, eikä narunvetokojun Minionitkaan aivan aidoilta vaikuta. Mutta eihän se mitään haittaa, kun ei kerrota kenellekään!
Missään ei näy ketään. Vaellan pienellä aidatulla alueella kaikessa rauhassa kamerani kanssa nauttien näkemästäni. Tunnelma on kuin jostain toisesta ajasta ja paikasta. Puisto voisi sopia vaikka elokuvan tai vaikka kauhuleffan lavasteiksi – sen verran aavemainen olo tyhjässä tivolissa vallitsee.
Havahdun siihen, että en kuitenkaan ole aivan yksin. Lipunmyynti ja tivolikojuthan ovat auki, ja niissä istuu harvakseltaan ihmisiä! Tunnen hiljaisten hahmojen katseiden seuraavan liikkeitäni: mikä ihme on tuo tyyppi, joka kulkee ympäriinsä ilman lapsia ja kuvaa tyhjiä laitteita? Pitävät minua varmaan jonkin sortin sekopäänä. Nämä ääneti tuijottavat tyypit eivät ole omiaan vähentämään kauhuelokuvamaista tunnelmaa.
Kevät ja lämpö varmasti herättävät Luna Lunan
Kesällä meno on varmasti aivan erilaista. Kun ilma lämpeää ja päivät pitenevät, saapuvat perheet lapsineen ja täyttävät alueen iloisella puheensorinalla ja naurullaan.
Vuoristoradat ja karusellit ovat matalia ja pieniä – tämä ei ole huvipuisto rajujen laitteiden ystäville. Esimerkiksi omat lapseni olivat pienenä arkoja, joten uskon että Luna Lunan ankkavene, inkkarikanootti tai maailmanpyörä olisivat juuri heidän tyyppistensä varovaisten lasten mieleen.
Kamerakävelylläni viilenevässä loppukesän illassa lasten riemunkiljahdukset ja muut huvipuiston äänet tuntuvat etäisiltä. On aivan hiljaista, ja ankkaveneet jatkavat päämäärätöntä uiskenteluaan vesialtaan peilipinnalla. Suunnistan vähin äänin ulos portista, ja päätän palata kesällä katsomaan, millainen Luna Luna on herättyään pimeän vuodenajan horroksesta.
Tänä vuonna odotuksestani tosin taitaa tulla suunniteltua pidempi, mutta jahka Viro ja koko maailma on päässyt koronaviruksen kurimuksesta, palaavat perheet ja kaveriporukat puistoihin entistäkin suuremmalla ilolla. Toivottavasti Luna Lunakin on silloin taas valmiina ottamaan vastaan pienet ja isot vieraansa.
Osoite: L. Koidula 21
Nettisivuja en löytänyt – en edes Facebooksivuja.
Aukioloajat:
Googlen mukaan Luna Luna olisi auki myös talvella lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–19. Voi hyvin ollakin! En nyt vaan pääse paikan päälle tarkistamaan asiaa.
Haluatko kuulla lisää Kadriorgista? Klikkaa ja lue kaikki aiemmat postaukset!
2 Comments
Sari - CampaSimpukka
Vai, mahtavia kuvia!
Henna
Kiitos! Oli kyllä niin uskomattoman kaunis valo, että munkin mielestä ehkä kaikkien kuvausreissujen ykkönen tämä. Pitäisi kyllä tehdä iso note to self, että muistaisi hyödyntää aamun ja illan ihana viisto valo useammin.