Vasten auringon siltaa – ravintola Veer ja ilta-ajelu merenrantaan
Sateinen loppukesän päivän kääntyessä kohti iltaa, pilvet alkavat vihdoin väistyä paljastaen upeassa valossa kylpevän kaupungin. Päätän että nyt olisi täydellinen hetki lähteä ilta-ajelulle merenrantaan, testaamaan ravintola Veer.
Enpä osannut kuvitella ratin taakse istahtaessani, että minua odottaisi upea herkkuhetki ja yksi kesän upeimmista auringonlaskuista. Tiesin Veeristä ennalta vain nimen ja sijainnin, joten ilman ennakko-odotuksia käynnistin autoni ja käänsin sen kohti itää.
Lue nämäkin: Tallinnan itäpuolelta merenrannalla on myös tyylikäs Ruhe ja boheemi kesäkahvila Pootsmani.
Parikymmentä kilometriä vilkasta Narvan moottoritietä huristeltuani käännyin hiljaiselle maalaistielle. Se kiemurteli peltojen halki, seuraillen osan matkaa kauniisti mutkittelevaa joenuomaa. Ihailen loppukesän kultaiseksi värjäämiä peltoja ja jylhiä sateisen aamupäivän jälkeen taivaalle vaeltamaan jääneitä pilvenlonkareita iltapäivän auringossa.
Ajan navigaattorin osoittamaa reittiä kohti määränpäätäni, mutta matkan edetessä mieleen hiipii epäusko: voiko näin kapean ja hiljaisen tien päästä tosiaan löytyä ravintola? Epäilys lisääntyy, kun tie sukeltaa peltoaukeiden ja pienten kyläntapaisten jälkeen ryteikköisen näköiseen metsään.
Mihin ihmeeseen olen oikein menossa? Kartalla edessäpäin näkyy kyllä ranta, mutta kauanko uskallan jatkaa ennen kuin käännän auton ympäri ja ajan takaisin Tallinnaan?
Yllätysten iltapäivä: epäilys vaihtuu ihastukseksi
Puhelimen kartalla näkyvä reittiä osoittava viiva lyhenee lyhenemistään. Viimeisten mutkien jälkeen tiedän, että en tehnyt hukkareissua: rannassa todellakin on ravintola: upealla paikalla niemenkärjessä oleva rakennus seisoo kuin tähystäen edessään avautuvaa merta.
Hyppään innoissani autosta ja riennän sisään kyselemään pöytää yhdelle. Se löytyy helposti puolityhjästä salista, joten istahdan tyytyväisenä retkeeni, vaikka en ole syönyt vielä murustakaan.
Lue myös tämä: Brunssia meren äärellä – Puri on tyylikäs rantaravintola Tallinnan länsipuolella.
Päätän herkutella pitkän kaavan mukaan alkuruuista viimeiseen herkkupalaan: koska lähdin ruuan vuoksi ajelulle, niin syödään sitten kunnolla! Plus että minulla on aivan kauhea nälkä. Matkan ei mennyt kolme varttiakaan, mutta edellisestä ateriasta on tunteja.
Veer tarjoaa herkkuja meren rannalla
Illalliseni on erinomainen! Alkuruokaa en nälissäni tajua edes kuvata, mutta pääruuan grillatun lohen ja jälkiruuaksi valitsemani omenakakun toffeekreemillä tajuan onneksi tallentaa. Annosteni maut ja suurten ikkunoiden takana aukeava merimaisema hivelevät aistejani. Minkä helmen olenkaan löytänyt!
Saatuani vatsan täyteen lähden vielä napsimaan makupaloja Veerin ympärillä avautuvasta silmänruuasta. Iltapäivän aurinko kääntyy illan kultaiseksi hetkeksi värittäen horisontin yllä olevat pilvet upeiksi taideteoksiksi.
Tyyni aallonmurtajan kehystämä satamalahti ja siinä lepäilevät kalastajaveneet näyttävät siltä, kuin ne nauttisivat viimeisistä seesteisistä ilmoista ennen syksyn tuulten ja sateiden saapumista.
Lisäkseni rannassa ei liiku muita, joten saan ihailla eteeni piirtyvää luonnon maisemataulua aivan itsekseni. Sooloilijan helmihetkiä tällaiset! Tiedän, että pian kannattaisi suunnistaa takaisin Tallinnaan, jotta ei tarvitsisi ajaa pimeässä.
Istahdan kuitenkin vielä hetkeksi Veerin tyhjälle terassille tallentamaan kaikkea näkemääni sekä kameran että korvienväliselle sisäiselle kovalevylleni. Näihin maisemiin tulen palaamaan muistoissani, kun talvi kohta haalistaa värit ja himmentää valot.
Kotimatkan väriloistoa
Luonnon järjestämä taidenäyttely jatkuu ajellessani takaisin Tallinnaan. Haluan pysähtyä yhdessä jos toisessakin tienmutkassa – niin kaunis maisema minua ympäröi. Ja mikä ihaninta, missään ei ole ketään. Yksittäisiä linnun äänähdyksiä lukuun ottamatta on aivan hiljaista. Mikä upea päätös pienelle ilta-ajellulleni!
Aurinko painuu vähitellen mailleen ja maisema hämärtyy niin, että kuvien ottamisesta ei tule enää mitään. On aika palata kaupunkiin. Autossa soivien Radio Tallinnan jazzahtavien sävelten tahdissa fiilistelen, miten kiinnostavaa katsottavaa lempikaupunkini Tallinnan lähiseuduilta löytyykään. On meillä naapurissamme melkoinen lähimatkailukohde!
– – – – – – – – – –
Veerin osoite: Jõelähtme, küla, Nuki tee 10, Ülgase
Veeristä löytyy myös majoitusta ja konferenssitiloja. Lue lisää heidän nettisivuiltaan. Sieltä saat tarkistettua myös aukioloajat, jotka vaihtelevat eri vuodenaikoina.
Sinua kiinnostaisi ehkä nämäkin
Nõmmen tori täynnä värejä ja tunnelmaa
Kuusi kartanoa ja kupsahdus
