Merikapteenien kylä, ja museo meren rannalla
Lähdetäänkö taas retkelle Tallinnan ulkopuolelle? Tunnin ajomatkan päästä löytyy todellinen helmi: tunnelmallinen meren rannalla seisova museo, joka kertoo merikapteenien kylän kiehtovasta historiasta.
Minun tarinani sen sijaan kertoo retkestämme tuohon Käsmu-nimiseen kylään, jonka keskellä tämä ihastuttava museo toimii. Tämä oli yksi viime kesän helmihetkiä!
Sain päiväretkelle mukaan mieheni, joka on intohimoinen merimuseoiden ystävä. Hän saattaa viettää niissä tunteja minun hipsiessä aikaisemmin ulos tekemään muita juttuja kiinnostukseni lopahtaessa paljon nopeammin.
Käsmu teki poikkeuksen. Kapteenien kylän suloinen museo kiehtoi minua niin, että pihamaalla odottikin mieheni, kun minä vaan jatkoin kamerani kanssa museon ihastelua.
Käsmu ja museo, joka on yhden miehen show
Käsmun hurmaava merimuseo on sen perustajan Aarne Vaikin elämäntyö. Hän on sekä kerännyt esineistön että rakentanut niistä näyttelyt. Lisäksi mies puuhailee päivittäin aktiivisesti talossa kertoen merihistoriasta, Käsmun kylästä ja museon tarinasta.
Talo seisoo meren rannassa upeiden kukkamaiden ympäröimänä, kuin merta tähystäen. Miten kauniisti meri ja maa siellä kohtaavatkaan.
Sisään kävellessämme meitä tervehti ystävällisen henkilökunnan lisäksi kaunis huilu- ja pianomusiikki. Museossa oli alkamassa iltapäivällä konsertti, joten saisimme nauttia muusikkojen kenraaliharjoituksesta museon pääsylipun hinnalla. Taisimme löytää todellisen aarrearkun – vai kenties merimiehen kirstun?
Museon salit alkavat kertoa meille kiinnostavaa tarinaa merenkulusta, kalastamisesta, salakuljetuksestakin. Historian lisäksi esillä on myös meriaiheista valokuva- ja maalaustaidetta.
Virolaiset tuntevat Käsmun merikapteenien kylänä, mutta meille suomalaisturisteille tämä oli uutta. Museon valokuvat ja esineet alkavat availla meille tuntemattomia historian kirjan lehtiä.
Ensimmäinen laiva Käsmussa rakennettiin vuonna 1697 Palmsen kartanon paronille. Kiinnostavaa, sillä kävimme samalla kesäreissulla myös upeassa Palmsessa!
Lue myös tämä: pääsin tutustumaan jyhkeään Kolgan kartanoon, joka sekin on lyhyen päiväretkimatkan päässä Tallinnasta.
Laivanrakennus lisääntyi ja kukoisti Pohjois-Viron rantakylissä Käsmun ollessa sen tärkein keskus. Sinne oli 1800-luvulla rekisteröity 58 laivaa ja lisäksi pienempiä aluksia.
Käsmuun perustettiin merikoulu vuonna 1884. Merikoulun ansiosta melkein jokaisessa perheessä oli kapteeni tai ruorimies – ei siis ihme, että Käsmu tunnettiin kapteenien kylänä. Koulu toimi vuoteen 1931 saakka.
Kylää on kutsuttu myös naisten kyläksi. Kuulostaako ristiriitaiselta? Ei se ole, sillä kylän merimiesten ollessa merellä, naiset tietysti pitivät kylän arkea käynnissä. Näinhän se menee – ”merimiehen muijana” tiedän sen hyvin.
Lue myös nämä: Tallinnassa on kaksi kiinnostavaa merimuseota. Lennusadam ja Paksu Margareeta kertovat kumpikin omalla tavallaan palan Viron merellistä historiaa.
Anteeksi… olenko tullut vahingossa jonkun kotiin?
Talon toinen puoli on niin kodinomainen, että en ensin rohjennut kävellä sisään. Ensimmäisessä huoneessa oleva talon emäntä keitteli ruokaa museolle saapuneelle koululaisryhmälle, mutta toivotti minut tervetulleeksi peremmälle.
Emmin kysyen, että olenko tuppautumassa heidän yksityispuolelleen. Hän vakuutti, että vieraat ovat tervetulleita koko taloon, vaikka se kodilta saattaa näyttääkin.
Talon museomaisempi osa oli kiinnostava, mutta tämä kodinomaisempi puoli hurmasi minut täysin: tuntui kuin olisin tullut kyläilemään entisaikojen merikapteenin luokse. Huoneet ovat täynnä kaikkea, mitä entisaikojen merikarhujen on voinut kuvitella tuovan kotiin matkoiltaan.
Olohuoneeksi, makuuhuoneiksi ja ruokasaliksi sisustetuissa huoneissa on paljon muutakin kuin meriaiheista museotavaraa: huonekaluja, kauniita tekstiilejä, tauluja, koriste-esineitä…
Yhdellä pöydällä seisoo levysoitin kuin odottamassa, että joku laittaisi savikiekon pyörimään ja laskisi neulan alas. Ompelukone on ikkunan ääressä hyvässä valossa, jotta talon emäntä näkisi työnsä jäljen, ja onpa yhdessä huoneessa upea gramofonikin.
Kokonaisuuden kruunaa keittiössä hyörivä talon emäntä, eli museonjohtajan vaimo. Hurmaava lasiveranta on katettu valmiiksi ryhmälle, joka tulee kohta syömään. Taustalla soi iltapäivän konsertin harjoitusten sävelet, ja minusta tuntuu että en halua täältä ulos ollenkaan.
Museo, joka on aina auki
Talon sympaattinen emäntä kertoo minulle, että museo on aina auki. Siis mitä… aina? Näin minulle vakuutetaan. Isäntäpariskunta asuu museotalossa, joten museon ovea voi kolkutella milloin tahansa.
Museo on toiminut vuodesta 1993 alkaen tässä kauniissa tsaarinaikaisen rajanvartioaseman talossa. Normaalin museotoiminnan lisäksi he järjestävät lasten museopäiviä kapteeninkylä- ja viikinkiaikateemalla.
Museossa järjestetään myös meripäiviä, konsertteja ja erilaisia vaihtuvia näyttelyitä. Tiloja voi vuokrata myös vaikkapa merkkipäivän viettoon, joten melkoinen merikeskus Käsmussa toimii!
Museokäynnin jälkeen lähdimme kävelylle pitkin Käsmun viehättäviä kylänraitteja ihastellen entisiä merikapteenien talojen idyllisiä pihapiirejä, kaunista puukappelia, ja kävimmepä syömässä erinomaisen lounaankin. Näistä kaikista kerron kuitenkin jollain toisella kerralla.
– – – – – – – – –
Käsmun merimuseon nettisivut löydät täältä.
Osoite on Käsmun kylä, Merekooli 1. Täältä löydät sen Google-kartalla.
Sinua kiinnostaisi ehkä nämäkin
Nõmmen tori täynnä värejä ja tunnelmaa
Sykähdyttävä päiväretki, kohteena Rummu
6 Comments
Jonna
Kiitos hienosta esittelystä. Kiinnostuin niin paljon, että laitatko vielä varmuuden vuoksi millä julkisilla (bussilla) pääsee tai mistä saa tietoa aikatauluista?
Henna
Itse käytän yleensä Googlen karttoja reittisuunnitteluun, mutta täytyy kyllä sanoa että olen käyttänyt sitä vain kaupungin sisällä. Kaukoliikenteen busseja ja junia en ole käyttänyt niin paljon että uskaltaisin neuvoa. Pitääkin ottaa siellä kunnon kysely asiasta!
Raija
Käsmu kiinnostaa. Joskus tuonne suuntaan täytyy päästä.
Henna
Suosittelen! Myös Viinistua taidemuseoineen.
Kathe
Aivan ihanan kiehtova blogi! Tack för inspirerande idéer till utflykter!
Henna
Kiitos Kathe! Tosi ihanaa saada tällaista palautetta. Viro on kiehtova naapurimaa, ja on mukavaa saada kertoa muillekin seikkailuistani siellä. Tusen tack snälla du att du vill följa mina äventyr.