Päiväretki

Boheemi kesäkeidas Pootsmani suvekohvik

California dreamin’ laulaa The Mamas & The Papas, ja Kaliforniassa joskus asuneena samaa harrastan myös minä. Siis en niinkään laulamista, vaan Kaliforniasta unelmointia. Tallinnan seudulla se toisinaan onnistuu, koska silloin tällöin törmään samanlaiseen rentoon beach-meininkiin kuin Los Angelesissa. Viime reissulla löysin rantatunnelmaa aidoimmillaan. Sitä tarjoili Kaberneemen ranta ja Pootsmani suvekohvik noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta.

Pootsmani kesäkahvila

Välipysähdys ja tehdashiippailua

Tallinnan lähiseuduilla riittää mukavia päiväretkikohteita. Luithan tämän jutun retkestäni kaupungin länsipuolella oleville Keilajoen vesiputoukselle ja kartanolle? Nyt oli suunnitelmissa suunnata itään päin, Neemen ja Kaberneemen alueelle. Vielä näkemättömien paikkojen Google-kartassani oli nimittäin useampiakin merkintöjä sille seudulle.

Olin autolla liikenteessä, joten matkalla halusin tehdä välipysähdyksen yhteen karttapisteeseen. Maardu-nimisessä kylässä pitäisi nimittäin olla hylätty kemikaalitehdas, jonka suunnittelusta on aikoinaan vastannut herra August Komendant. Miehen elämäntyötä esittelevä näyttely on juuri nyt esillä Arkkitehtuurimuseossa, ja Kadriorgissa oleva hieno stadionin katsomo on myös hänen suunnittelemansa (lue juttu siitä täältä).

Olin nähnyt kuvia tästä hylätystä forforitehtaasta, joten tiesin vähän mitä odottaa. Edessäni avautuva näky oli kuitenkin hengästyttävä: arkkitehtoninen luomus keskellä karun näköistä teollisuusaluetta! Kiertelin rakennusta innoissani kamerani kanssa hämmästellen niin jyhkeää rakennusta kuin sen rappioromanttista nykytilaakin.

Kuvaamiseen tuli kuitenkin vähän painostava tunnelma, sillä joku pakettiautomies alkoi puolestaan kuvata minua – miksi lie hiippariksi minua luuli. Hän oli niin epäluuloisen näköinen, että minun oli lähtiessäni pakko kurvata pakettiautonsa viereen kertomaan, että huoli pois: olen vaan yli-innokas turisti. Tyypin kasvoille levisi huojentunut hymy, ja erosimme iloisesti vilkutellen.  

Pootsmani kesäkahvila

Rennon letkeä kesäkahvila Pootsmani  

Teollisuusalue jäi taakse, sillä päivän varsinaiset kohteet olivat merenrannassa. Ensimmäinen niemennokka, johon laitoin navigaattorini suunnistamaan oli nimeltään Kaberneeme. Reissukaverina minulla oli mieheni, jonka sain parin viikon matkani viimeisiksi päiviksi seurakseni. Kaberneemeltä pitäisi löytyä kesäkahvila nimeltä Pootsmani, ja sehän sopi mainiosti, sillä kummankin kahvihammasta kolotteli jo ihan tosissaan.

Pootsmani kesäkahvila
Pootsmani kesäkahvila
Pootsmani kesäkahvila

Mikä iloisen värikäs kahvila meitä Kaberneemellä odottikaan! Se jos joku toi mieleen Kalifornian boheemit rantakuppilat: sateenkaaren värein maalattuja vanhoja huonekaluja, merihenkistä rekvisiittaa ja rentoa porukkaa kahvilanpitäjänä. Herkuttelemme raparperipiirakalla ja turrutamme kolottavan kahvihampaan ainoalla tunnetulla lääkkeellä. Miten näin ihana paikka voikaan löytyä näin pienestä kylästä! Tarjolla olisi ollut myös ruokaa ja mm. pizzaa, mutta niiden testaaminen on jätettävä toiseen kertaan.

Pootsmani kesäkahvila

Kierros Kaberneemen rannoilla

Kahvit juotuamme lähdemme pienelle kävelylle sekä Kaberneemen kylään että sen rannoille. Alkukesä oli kauneimmillaan: syreenit kukkivat ja taivas kristallin kirkas. Kylä on täynnä viehättäviä pieniä saaristolaistaloja – tunnelma kuin suoraan Astrid Lindgrenin Saariston lapsista. Pieni tie mutkittelee tonttien vieritse kuljettaen meitä kohti niemen kärkeä.

Aivan niemen kärjestä löytyy karu muistomerkki miehitysajoilta: tylyn näköinen tiilitalo, joka ilmiselvästi on joskus ollut vartiokäytössä. Tai ei se enää ole edes talo, vaan rakennuksen raato. Sen merenpuoleisella reunalla on betoniramppi, jota pitkin on ehkä joskus laskettu veneitä veteen. Mietimme, että tässäpä voisi olla erikoinen paikka rantapiknikille, sillä lähes perille saakka pääsisi autolla, ja kattauksen voisi tehdä betonialustalle. Sitähän voisi ottaa vaikka retkituolit ja pöydät mukaan!

Jatkamme kävelyä niemen toista laitaa, ja maisemat sen kun vaan paranevat. Pääsen taas todellisiin California dreamin’ -tunnelmiin, sillä edessä avautuu valkoiset hiekkadyynit ja sinisenä kimmeltävä ulappa. Rannan talot sulautuvat kauniisti maisemaan. Onpa viehättävä paikka – eikä rannalla kävele lisäksemme kuin yksi ainoa koiranulkoiluttaja.

On aika suunnistaa takaisin autolle, ja ottaa kurssi kohti seuraavaa niemenkärkeä. Mutta mitä sieltä sitten löytyikään… sitä tarinaa joudut odottamaan vielä tovin. Kannattaa kuitenkin odotella, sillä kohteemme osoittautui kertakaikkisen ihastuttavaksi!

Miten Kaberneemelle pääsee?

Meillä oli oma auto alla, mutta Googlen mukaan perille pääsee bussillakin, mikäli on valmis vaihtamaan kerran matkan varrella. Bussireitin löydät täältä

Pootsmanin suvekohvik eli kesäkahvila löytyy osoitteesta Kaberneeme põik https://www.facebook.com/pootsmanisuvekohvik/

Pootsmanin Facebooksivuilta täältä kannattaa tarkistaa aukioloajat ja muut yksityiskohdat ennen kuin lähdet retkelle siihen suuntaan.

Booking.com

2 Comments

    • Henna

      Tämä oli kyllä tosi symppis pieni uusi tuttavuus ja retkikohde. Oli selvästi paikallisten nuorten aikusten suosiossa – siellä oli pöydissä hauskan näköisiä porukoita.

Kommentoi mielellään!