Uskomatonta, että siitä ei ole vielä kymmentä vuottakaan. Nyt Telliskivi on kaikkien Tallinnan kävijöiden huulilla – eikä ihme! Niin täynnä elämää, viihtyisiä ravintoloita ja valtavirrasta poikkeavia pieniä kauppoja se on. Nykyään. Mutta hetkeksi vielä takaisin muistojen boulevardille.
Toinen, vielä etäisempi muistoni Tallinnasta on jostain 90-luvun alkupuolelta. Tulimme mieheni ja kahden ystäväni kanssa tutustumaan Tallinnan yliopiston nahkataiteen osastoon. Olimme kuulleet, että Virossa olisi upeaa kirjansidontataitoa, ja alan harrastajina haluisimme päästä näkemään sitä. Nahkataiteen osasto löytyi, ja niin löytyi myös alan taitajia. Näimme niin taidokkaita tuotoksia, että oma tekeminen alkoi sen jälkeen tuntua lievästi sanoen lapselliselta.
Miksi tämä pitkä johdatus? Siksi, että nyt lähes 30 vuotta myöhemmin sain todistaa taas tuon samaisen oppilaitoksen kasvattien huikeaa käsityötaitoa. Telliskiven uudella kauppakäytävällä on nimittäin nahkakauppa Mokoko, jonka omistaja, käsityöläinen ja taiteilija Mari Maripuu on valmistunut Tallinnan taideyliopiston nahkataiteen ja kirjansidonnan osastolta. Hänen kauniit työnsä ihastuttivat yhtä paljon kuin aikoinaan juuri itsenäistyneessä Virossa käydessäni.
4 Comments
Siu
Hei! Missä tuo ”siivet” seinämaalaus sijaitsee? Osaatko antaa koordinaatit, itse joudun tekemään lyhyen piipahduksen kohteessa..
Valloittavan näköinen paikka tuo Telliskivi! En malta odottaa!!
Henna
Mitenkähän mä osaan selittää, että mistä siivet löytyy… Telliskivessä on sellainen sininen raketti/avaruusaiheiseksi maalattu talo. Sen alakerrassa on mm. fillarikauppa. Sitä vastapäätä olevan pienen rakennuksen seinässä on siivet. Mikäli on vieläkin! Seinätaiteellehan voi toisinaan käydä huonostikin…
Liana Kivi
Loomelinnakul on kohta 10 v. synttärijuhlat!
Henna Mikkilä
Niin on! Taidan jopa olla juhlien aikaan Tallinnassa. Siellä järjestetään ainakin kierroksia, ja varmaan kaikkea muutakin kiinnostavaa ja kivaa.