Valgus kõnnib, eli valo kulkee: olisi valofestivaalin aika.
Juttua on editoitu 14.9. illalla kun tuli tieto, että tämän vuoden Valofestivaali on peruutettu koronatilanteen vuoksi.
Tulevana viikonloppuna 16.–19.9.2020 tuhansien lamppujen ja elävien tulien piti syttyä Kadriorgin puistoon ja Vanhaankaupunkiin: on valofestivaalin aika! Vaan niinpä teki korona temput tällekin tapahtumalle, ja Tallinnan kaupunki päätti viime tipassa peruuttaa tämän vuoden tapahtuman.
Niinpä nyt ei muuta voi, kuin muistella viime vuoden tapahtumaa. Olin nimittäin vuoden 2019 syksyllä juuri festivaalin aikaan Tallinnassa, joten lähdetään pienelle Valofestivaalikierrokselle näiden kuvien ja kertomusten siivin.
Ensimäinen ilta Kadriorgissa
Valofestivaali tapahtui aikaisemmin ainoastaan Kadriorgin puistossa, mutta viime vuonna se laajeni myös Vanhankaupungin puolelle.
Olin varannut Airbnb-asunnon Kadriorgista, sillä omalla Tallinnan ”mökilläni” oli samaan aikaan asukkaita (sehän on oman käyttömme lisäksi myös muiden varattavissa Airbnb:n kautta). Ajatukseni oli, että asustaessani tapahtumapaikan lähellä pääsisin nopeasti kämpille lopetettuani seikkailuni öisessä puistossa.
Lue myös: Sooloiluja-sivuston Kadriorg-opas. Sen avulla löydät kaikki näkemisen arvoiset paikat tuossa kauniissa kaupunginosassa.
Illan hämärtyessä puin lämpimät vaatteet päälle ja suunnistin puistoon. Oppaakseni valjastin tapahtuman nettisivuilta löytämäni kartan.
Saapuessani puiston kaupunginpuoleiselle kulmalle leukani loksahtavat ja haukon henkeä ihastuksesta: tätä tapahtumaa ei olekaan toteutettu vaatimattomasti! Puistokujien reunoilla loimottaa loputtomat rivistöt ulkotulia, ja puihin on ripustettu erilaisia valonauhoja, -palloja ja -muodostelmia. Näky syksyisessä kuulaassa illassa on sykähdyttävä.
Lue myös: samaisella puiston kulmalla on ihana pieni ravintola Mantel & Korsten.
Kävelen aluetta ristiin rastiin ihastellen ja nautiskellen näkemästäni. Ihmisiä alkaa valua paikalle, mutta alkuillalla on vielä hyvinkin rauhallista. Taivaalla on edelleen valoa, sillä aurinko on vasta laskenut. Taivaan samettisen tummat sävyt ja ilta-auringon värittämät pilvet luovat hienon kontrastin puistossa tuikkiville ulkotulille ja lampuille.
Kannatti lähteä ajoissa liikenteeseen, sillä illan mittaan väkeä alkoi tulla lähes ruuhkaksi saakka.
Lue myös: Kadriorgin puistossa on myös upean taidemuseo Kumun koti.
En halua kertoa yksityiskohtaisesti kaikkea näkemääni, jotta tämän vuoden tapahtumaan menevälle jäisi sama yllätyksen ja oivaltamisen ilo, jonka itse sain kokea. Sen verran haluan kuitenkin evästää vierailijaa, että koko puiston alue kannattaa koluta. EDIT: tänä vuonna tapahtumaa ei siis valitettavasti ole, mutta sama ohje pätee varmasti seuraavinakin vuosina.
Itse kävelin ensin ympäri puiston tunnetumpaa osaa eli palatsin puutarhaa, joutsenlammen seutua ja niiden välissä olevaa puistomaista aluetta. Lähdin kuitenkin tutkimaan myös puiston metsäisempiä kulmia, ruusutarhaa, lastenmuseo Miiamillan aluetta sekä tenniskenttien takana olevaa pientä puroa ja lampea. Kaikissa niissäkin oli paljon nähtävää: esityksiä, tulia, valoja ja tunnelmaa.
Lue myös: yksi Kadriorgin puiston vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä on pikkuriikkinen Pietari Suuren talomuseo.
Ilta pimenee, tunnelma tiivistyy
Myöhemmin yöllä valofestivaalin meno alkoi muuttua mahtipontisemmaksi: Joutsenlammella alkaa massiivinen vesi- ja lasershow, ja samaan aikaan palatsin seinään heijastettu valoshow kulkee upeasti käsi kädessä elävän pianomusiikin kanssa. Silmänkantamattomiin ulottuvat ulkotulirivistöt jatkoivat loimotustaan taivaan muututtua jo sysimustaksi. Nautin tunnelmasta täysin siemauksin!
Porukkaa alkoi olla puiston kujilla jonoiksi ja ruuhkaksi asti, mutta tunnelma pysyi edelleen mukavan leppoisana ihmisten vaeltaessa rauhallisesti paikasta toiseen. Liikkeellä on paljon perheitä ja perhekuntia. Jos Suomessa joskus esim. Taiteiden yössä voi myöhäistuntien meno äityä humalaiseksi häröilyksi, niin täällä en huomannut merkkejäkään känniörveltämisestä. Siitä tämä täti-ihminen tykkää.
Lue myös: kaikki parhaat vinkit, mikäli olet lähdössä syyslomalla Tallinnaan.
Ennen takaisin asunnolle käpöttelemistä istahdan vielä Eduard Vilden talon edustalla olevalle penkille. Talon seinään heijastettu valoshow oli hieno päätös illalle. Sen upeat, talon muotoja seurailevat animaatiot ja tekstit puhuttelivat minua, vaikka suurin osa sisällöstä jäikin vajavaisen kielitaitoni vuoksi ymmärtämättä.
Istuin viilenevässä syysyössä herkistyneenä kaikesta näkemästäni. Harmi että tänä vuonna en ole kaupungissa valofestivaalin aikaan. Jos sinä olet, niin kannattaa suunnistaa Kadriorgiin! EDIT: ja niinhän siinä kävi, että kukaan ei näe festivaalia tänä vuonna. Toivon sydämeni pohjasta, että ensi vuonna tapahtuma saataisiin taas järjestettyä!
Lue lisää sympaattisesta Eduard Vilden museosta täältä.
Valofestivaali jatkuu Vanhassakaupungissa
Seuraavana päivänä halusin katsastaa myös Valofestivaalien Vanhankaupungin osuuden. Sielläkin nähtävää ja koettavaa riitti. Vaikuttavin oli ehkä Vapaudenaukion laidalla olevan talon seinään heijastettu upea, muutaman minuutin mittainen multimediaesitys. Skrollaa alaspäin, niin näet videon siitä.
Myös Tanskan kuninkaan puutarhassa sekä Vanhaakaupunkia ympäröivissä puistoissa oli erilaisia valoinstallaatioita ja esityksiä. Sisällä Vapaudenaukion laidalla olevassa savulla täytetyssä Jaanin kirkossa oli näyttävä lasershow.
Kaikki edellisenä päivänä Kadriorgissa näkemäni jälkeen tämä jälkimmäinen ilta Vanhassakaupungissa ei enää sykähdyttänyt aivan samalla tavalla. Hienoa kuitenkin on se, että upea tapahtuma on laajentunut muuallekin kuin Kadriorgin puistoon!
Sinua kiinnostaisi ehkä nämäkin
2 Comments
Kirsi
Upeita kuvia! Mutta jos nyt oikein ymmärrän, festarit on peruttu tältä vuodelta. https://www.postimees.ee/7062358/tallinn-jatab-ara-kadrioru-valgusfestivali?utm_source=facebook.com&utm_medium=social&utm_campaign=share-buttons&utm_content=7062358
Henna
Näin tosiaan kävi! Tallinnan kaupunki teki tänään päätöksen, että lisääntyneiden koronatartuntamäärien takia olisi turvallisinta jättää festivaali järjestämättä. Ei tässä voi muuta kuin nauttia menneiden tapahtumien kuvista ja tunnelmista toivoen, että ensi vuonna maailman meno olisi normalisoitunut edes jonkin verran. On tämä aikamoista!