Aida katu tallinnan vanhassa kaupungissa
Kävelyt,  Tallinna

Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmalliset sivukujat

Olen ottanut tämän postauksen kuvat syksyllä, mutta nyt talven ja lumen tultua kuvaamieni katujen tunnelma on varmasti muuttunut entistäkin kutsuvammaksi. Haluan nimittäin kirjoittaa siitä, miten joskus on ihanaa ottaa muutama askel sivuun Tallinnan vanhan kaupungin vilkkaimmilta kaduilta, ja lähteä kaikessa rauhassa kävelemään sen sivukujille.

Sivukaduilta löytyy rapistunutta maalipintaa, kuoppaisia mukulakivikatuja ja vähän vinksin vonksin olevia ovia ja ikkunoita. Juuri sellaisista maisemista kamera pitää: siitä, että maali vähän hilseilee, tai siitä että jokaista katukiveä ei ole täysin oikaistu. Ja juuri sellaisista näkymistä nautin minäkin, kuten blogiani enemmän lukeneet ovat jo ehkä alkaneet huomatakin.

Tallinnatärpit 10.000
Laboratooriumi katu Tallinnassa

Koska niin minä kuin kameranikin pidämme vähän vähemmän silotelluista maisemista, suuntaan askeleeni kerta toisensa jälkeen joko Telliskiven ja Kalamajan suuntaan. Kummatkin ovat kuvauksellisia kohteita juuri siksi, että kaikkia paikkoja ei ole vielä ehditty puleeraamaan viimeisteltyyn kuntoon.

Tallinnan vanhan kaupungin vähemmän tunnetut kulmat

Vanhaa kaupunkia on korjattu ja siloiteltu niin kovaa vauhtia, että ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustajaeukko sanoakseen, että ei mene montaa vuotta kuin sen viimeisetkin sivukadut on kunnostettu. Yllättäen sieltä kuitenkin löytyy vielä muutama kadunpätkä, joiden tyylilaji on silottelematon rappioromantiikka.

Nämä ovat niitä kujia ja reittejä, jotka usein valitsen yrittäessäni vältellä enemmän kansoitettuja väyliä. Olen mietiskellyt, että saneeraajan käsi ja rahat eivät ole ulottuneet niille kaduille, joilla ei raha liiku, eli niille joissa ei ole ravintoloita, kahviloita eikä kauppoja

Tallinnan vanhan kaupungin vilkkaimmat kadut Viru ja Pikk ovat hauskoja paikkoja ihmisvilinän ihmettelyyn, mutta kun astut vähän sivuun niiltä etkä näekään enää muita ihmisiä, alkavat vanhat talot, kaupunginmuuri ja tornit puhua aivan erilaista kieltä.

Hiljaisilla sivukaduilla tuntuu kuin astuisi ajassa taaksepäin. Pidän näistä vinksin vonksin olevista kaduista ehkä juuri siksi, että niissä mielestäni puhaltelee menneiden aikojen henki.

Jos minulla siis suinkin on aikaa, koukkaan kaupunkikävelyilläni mielelläni näiden hiljaisempien sivukatujen kautta. Ehkä suosikkini niistä on Laboratooriumi. Se avautuu kutsuvan näköisesti kahteen eri suuntaan astuttaessa Suurtukikadun suunnalta vanhaan kaupunkiin. Vasemmalle aukeaa tunnelmallinen reitti pitkin muurin reunusta, oikealla taas alkaa pienten talojen reunustama asuinkadun näköinen pätkä.

Laboratoorium-kadun minipieni kirkko

Laboratoorium-kadun varrella on myös pieni Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko, johon aina välillä piipahdan sisään sen hienon pysähtyneen tunnelman takia. Samasta sisäpihasta löytyy myös kalligrafiastudio, mutta en ole vielä käynyt siellä sisällä. Yritän päästä lähiaikoina käymään, sillä entisenä kalligraafikkona olen ollut ihastuksissani Laboran eli tämän studion upeisiin sanataideteoksiin.

Osuin Ukrainan kreikkalaiskatoliseen kirkkoon kerran aamuhartauden aikaan. Paikalla oli vain pappi ja yksi mies. Kysyin varovasti voinko istua ja tarkkailla palvelusta, vaikka en pystyisi kielimuurin takia osallistumaankaan siihen. Minut toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi, ja toimitus alkoi. Oli todella koskettavaa seurata tätä tyhjälle kirkolle täydellä sydämellä tehtyä seremoniaa. Mietin, että olisiko se viety läpi siinäkin tapauksessa, jos en olisi osunut paikalle.

Muita tunnelmallisia pikkukatuja

Jos haluat lähteä vaeltelemaan näitä repsahtaneen näköisiä ja vähemmän kansoitettuja pikkukatuja, kirjoita Googlekarttasi hakukenttään esimerkiksi seuraavia kadunnimiä:

  • Aida
  • Suur-Klostri
  • Laboratooriumi
  • Tolli
  • Munga
  • Sauna
  • Rüütli

Talven hiljaisina aamu- ja iltahetkinä näillä kaduilla vallitsee minusta lähes taianomainen, tai ainakin satukirjamainen tunnelma.

Eikä tässä vielä kaikki! 

Tutustu kaikkeen muuhunkin, mitä Sooloiluja-blogi voi sinulle tarjota. Mitä kaikkea kiinnostavaa kaupungista oikein löytyykään?

10 Comments

    • Henna Mikkilä

      Minun pitää kyllä sanoa, että onneksi. Nopeaa vauhtia Tallinnaakin kunnostetaan, ja siinä vähitellen häipyy se romantiikka. Se pitää tietysti suoda virolaisille, mutta tällainen turisti jää vähän kaipaamaan sitä.

  • Raija

    Kuvaamisessa on hieman haastetta etenkin keskustassa. Ei halua ketään vieraita henkilöitä välttämättä kuvaan.

    • Henna

      Silloin myös kehtaa ja voi kuvata paremmin, kun saa olla rauhassa. Se on kyllä uskomatonta, miten hiljaista noilla sivukaduilla voi olla, vaikka Pikk- tai Virukadulla menisi ihmisiä mustana massana! Ja myöhään illalla tai varhain aamulla tunnelma on vieläkin ihanampi. Esim. Tanskan kuninkaan puutarha on myöhään illalla tai alkuyöstä lähes maaginen paikka.

Kommentoi mielellään!