Ravintolat

Tuljak ja tarina siitä, miten vikaan ensivaikutelma voi joskus mennä

Ravintola Tuljak on minulle muistutus siitä, että mistään ei pidä tehdä johtopäätöksiä yhden käynnin perusteella – ainakaan negatiivisia. Ensivisiittini ei mennyt nimittäin ihan putkeen, mutta yllättäen toisella kerralla olinkin myyty! Lue eteenpäin, niin kerron mitä tapahtui.

Ravintola Tuljak on hienolla paikalla

Ensin vähän historiaa: Tuljak on tyylikäs klassikko

Ravintola Tuljak seisoo Piritantien varrella rinteessä tähyillen Tallinnan lahdelle. Tätä 1964 valmistunutta rakennusta pidetään Viron modernistisen arkkitehtuurin mestariteoksena.

Tuljak on yksi upeimmin kunnostetuista neuvostoaikaista arkkitehtuuria edustavista kohteista. Sen betoniterassi, ympäröivä viheralue, uima-allas ja jäätelökioski on kunnostettu lähes alkuperäiseen asuun.

Ravintola Tuljak on hienosti kunnostettu

Myös sisustus henkii tyylikkäästi rakennusajan henkeä. Kalusteet, valaisimet ja tekstiilit on valittu hyvällä tyylitajulla aikakauden tyyliä kunnioittaen, kuitenkin nykyaikaisessa hengessä.

Mutta hieno arkkitehtuuri ei riitä onnistuneeseen ravintolaelämykseen. Tämän jouduin toteamaan ensimmäisellä Tuljakin vierailullani.

Se ensimmäinen kerta

En voi sanoa olevani betonibrutalismin ystävä, mutta Tuljakin upea arkkitehtuuri teki vaikutuksen.

Ensi-ihastukseni ei kuitenkaan syventynyt rakkaudeksi. Tuljakissa tapahtui nimittäin se, mitä yksin matkustavana joudun joskus todistamaan: huomaan saavani heikompaa palvelua kuin pariskunnat tai suuremmat seurueet. En mene yksityiskohtiin, mutta vierailusta jäi jotenkin tympeä tunnelma, vaikka ruoka olikin maukasta.

Tärkeä huomautus ennen kuin jatkan tarinaa: yleensähän en kerro huonoista kokemuksistani julkisesti. En kertoisi nytkään, ellei tarina saisi tämän jälkeen positiivisen käänteen.

Normaalisti lähetän vain ravintolalle viestin kertoen kokemuksestani, jotta heille jää mahdollisuus parantaa suoritustaan. Siten toimin Tuljakin kanssakin, ja he ottivat palautteeni asiallisesti vastaan. Mutta toisin kuin luulin, tuo vierailuni ei jäänyt viimeiseksi.

Toinen kerta, jolloin kaikki meni toisin

Ajattelin tosiaan Tuljakin visiittini jäävän yhteen kertaan, kunnes aloin huomata sitä ylistäviä kommentteja Tallinnatärpit Facebook-ryhmässä. Sitä kehui muutama sellainen ryhmäläinen, jolla on ollut kanssani hyvin samanlainen ravintolamaku.

Muiden hyviä kokemuksia lueskeltuani vanha, ajoittain jäärä pääni alkoi näyttää kääntymisen merkkejä. Ehkä on sittenkin epäreilua tuomita mitään paikkaa yhden kerran perusteella. 

Päätin antaa Tuljakille toisen mahdollisuuden viime syksyisen reissuni viimeisellä illallisella. Koronarajoitukset olivat astuneet uudestaan voimaan, mutta olin Tallinnassa osallistuakseni palkintogaalaan, jossa tämä sivusto ja Tallinnatärpit olivat ehdolla Vuoden matkailuteko -palkinnon saajaksi. Voit lukea siitä lisää täältä.

Päädyin Tuljakiin, sillä syksyinen ilta-aurinko oli värittämässä taivasta upein sävyin. Tuljakin suurten ikkunoiden läpi olisi hienoa seurata auringon laskua jopa hieman symbolisella tavalla – enhän tiennyt, milloin voisin palata Tallinnaan.

Ravintola Tuljak terassi

Miten upean lähtöillallisen Tuljak minulle järjestikään! Tällä kerralla palvelussa ei ollut moitteen sijaa, sillä sain aivan yhtä huomaavaista palvelua kuin salissa istuneet seurueetkin. Ihastelin tyytyväisenä sekä maisemaa että illan kultaisen hetken sävyttämää sisustusta.

Ja se ruoka!

Tällä kerralla syömäni annokset eivät olleet vain hyviä, vaan suorastaan erinomaisia. Olin sellaisten makujen äärellä, joista tajusin Tuljakia kehuneiden tallinnatärppiläisten puhuneen.

Yleensä en kuvaile syömiäni annoksia, mutta nyt teen poikkeuksen. Alkupalaksi syömäni sillitartarin lisukkeena tarjoiltu tuhkassa paahdettu peruna ja pääruuan pelmenien savustettu smetana ansaitsevat nimittäin erityismaininnan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Niin siis kävi, että minusta tuli Tuljakin ystävä! Hämmästelin ensivisiittini jälkeen, että miten paikka jäi niin kauas suosikkiravintolani Paju Villan tasosta, vaikka niillä on samat omistajat.

Toisen kerran jälkeen voin todeta, että ei jäänyt enää. Paju Villassa olen kokenut poikkeuksellisia herkkuhetkiä, ja nyt voin kertoa samaa Tuljakista.

– – – – – – – – –

Tuljakin osoite on Pirita tee 26

Aukioloajat ja ruokalistat heidän nettisivuillaan tuljak.ee. Siellä myös kiva aikajana, josta näkee ajan auringonlaskuun. Hyvä tieto ottaen huomioon paikan upean sijainnin!

Tuljak oli jonkin aikaa suljettuna koronan takia, mutta Facebook-sivujensa mukaan he olisivat taas avaamassa. Kannattaa siis varmistaa aukiolot tai tehdä pöytävaraus. 

Booking.com

Kommentoi mielellään!