Helmikuun yllättäjä: Nukketeatterimuseo!
Nukketeatterimuseo. Heti ei tule mieleen, että aikuisen kannattaisi kävellä sinne ilman lapsia sisään, mutta osoitin viikko sitten nämä ennakkoasenteet täysin vääriksi. Viihdyimme erinomaisesti – ja innostunpa suosittelemaan sitä muillekin!
Helppoa vinkata nukketeatterimuseota lapsiperheen kohteeksi, mutta parin siellä vietetyn tunnin jälkeen uskallan väittää, että museon marionetti, käsi- ja varjonukkeja ihastelee yhtä suurella kiinnostuksella niin lapset kuin aikuisetkin.
NUKU on nukketeatterimuseo, mutta myös teatteri
Olin pitkään suunnitellut käyväni katsomassa Nukussa jonkun nukketeatteriesityksen – joko yksin tai aikuisporukalla (juniorimme kun ovat hekin jo aikuisia). Olen nähnyt hienoja esityksiä niin kotikaupungissani Turussa kuin ulkomaanreissuillekin, ja oppinut ymmärtämään että kyseessä ei todellakaan ole pelkästään lapsille suunnattu taidemuoto. Näimme kerran mm. Tbilisissä Stalingradin taistelusta kertovan nukketeatteriesityksen. Eipä ollut juuri lapsia katsomossa!
Talvisen Tallinnan reissumme kohdalle osui päivänäytös Vari-nimiseen näytelmään. Se on noin tunnin mittainen varjonukkenäytelmä Nuku-teatterin ovaalissa salissa. Kielitaidon kanssa kävi kuten aikaisemmin Kellerteatterissa – eipä se riittänyt ymmärtämään puhetta, mutta juonessa pysyi kyllä mainiosti esityksen hienon visuaalisuuden ansioista.
Ja sitten suunnaksi nukketeatterimuseo
Näytelmän jälkeen päätimme koluta talon muutenkin läpi, eli ostimme liput myös samassa rakennuksessa olevaan nukketeatterimuseoon. Olimme usein ihastelleet ohi kävellessämme sen ikkunassa olevia steel punk -tyyppisiä veistosmaisia käsityötaidonnäytteitä, mutta vihdoin asuimme myös sisään.
En osaa edes tarkalleen sanoa miten pitkään vaeltelimme museon huoneesta toiseen, sillä aika meni siivillä museon aarteita ihmetellessä. Museoesineiden lisäksi tiloista löytyi myös paljon interaktiivista tekemistä, kuten hauska videoseinä, jonka nappuloita painellen sai nähdä eri aikoina tehtyjä virolaisia musikaaleja, näytelmiä ja tv-ohjelmia. Jopa vessa oli pienoinen elämys!
Nukketeatterimuseo on perustettu vuonna 2010, kun Nuku-teatterille tuli tarve keksiä paikka palveluksesta vapautettujen nukkejen varastoimiseen ja esillepanoon. Museossa on siis esillä eri tyyppisiä nukketeatterinukkeja, joiden näytelmää ei enää esitetä. Nukkeja ei haluta haudata varaston uumeniin, vaan saattaa yleisön ihasteltavaksi.
Hyvä niin! Esillä on nimittäin upeita taideteoksia, joista osasta on nähtävissä myös alkuperäisiä taideteosmaisia luonnoskuvia. Erityisen vaikutuksen tekivät museon atriummaisessa porraskäytävässä esillä olleet Gulliverin retkien nuket. Nurkassa istuva valtava Gulliver ja pienet lilliputit olivat hienosti toteutettuja, mutta erityisen kiinnostavaksi niiden katselun teki samassa tilassa pyörivä video. Siinä näytettiin nimittäin valittuja paloja menneestä Gulliverin retket -näytelmästä. Kannattaa jäädä katsomaan – uskomatonta, miten hienosti suuret ja pienet nuket oli saatu liikkumaan näyttämöllä.
Erityisen vaikutuksen tekivät ensimmäisessä galleriassa olevat ihmisen kokoiset mielikuvituksekkaat nukkehahmot. Yhdellä on kädet kasvoillaan, toisella kasvaa puu päästä ja kolmas on ripustettu kehyksiin. Näistä kaikista oli esillä myös hienosti piirretyt luonnoskuvat. Nämä ovat todellista herkkua tällaisina Instagram-aikoina.
Saman huoneen ikkunalaudoilla lasivitriinissä olivat aiemmin vain ulkoapäin ihastelemani steel punk -henkiset metallinuket, jotka läheltä katsoen osoittautuivat mekaanisiksi! Ota puhelimen QR-koodilukija käyttöön, niin saat heräämään ne henkiin. Olivat todella hienoja ja taidolla valmistettuja.
Nukketeatterimuseo on katseltavaa kolmessa kerroksessa
Museon koko yllätti, sillä näyttelyitä on kellarissa, katutasossa ja toisessa kerroksessa. En olisi ulkoa päin uskonut, että tilat ovat niinkin suuret!
Jos intoa riittää, niin monessa kohdassa pääsee myös itse kokeilemaan asioita. Katutasossa voit testailla niin käsinukkeja kuin marionettejakin. Yläkerrassa innokas harrastelija saa sovittaa ylleen roolivaatteita, ja erilaisen rekvisiitan kanssa pyöräyttää käyntiin vaikka pienen improvisoidun näytelmän.
Pieni kuriositeetti oli matkamuistokolikon prässäävä laite. Yleensähän niihin pitää laittaa kaksi kolikkoa: sen, jonka haluaa prässättävän ja sen, joka jää masinan sisään maksuksi. Nuku-museon prässi ei vaatinut maksua ollenkaan, vaan voit prässätä itsellesi viisisenttisestä nukketeatterimuseon matkamuistokolikon aivan ilmaiseksi.
Osoite: Lai 1
Nukketeatterimuseon nettisivut: www.nuku.ee/en
Aukioloajat:
Ti–su 10–18
Tarkista poikkeavat aukiolot heidän netti- tai Facebook-sivuiltaan.
Lasten kanssa Tallinnassa?
Tallinna on kivan kompakti kaupunki, jossa etäisyydet eri kohteiden välillä taittuu näppärästi lyhyemmilläkin jaloilla. Tai jos kävely ei maistu, voi napata alleen Bolt-taksin, raitsikan tai bussin.
Tämän Noblessner-jutun lopussa kerron, miten helppoa on Bolt-taksin käyttäminen. Noblessnerin alueella on muutenkin kiinnostaa katsottavaa lapsiperheille, joten ehkäpä nukketeatterimuson jälkeen tai sijaan suuntaattekin sinne! Proto keksintötehdas on sisähuvipuisto, jonka kaltaista ei löydy koko Pohjois-Euroopasta. Lue Protosta lisää täältä.
Noblessnerin vierestä löytyy merimuseo Lennusadam, jossa riittää tekemistä ja näkemistä perheen kaiken ikäisille jäsenille. Lue Lennusadamasta lisää täältä!
Mutta tärkeintä on, että seuraat Sooloiluja-sivustoa myös Facebookissa! Silloin kuulet kaikki viimeisimmät Tallinnavinkit.
Sinua kiinnostaisi ehkä nämäkin
Fotografiska Tallinna – mahtavaa!
Hortus Musicus ja erilaista äijäenergiaa
4 Comments
Tarja
Kiitos hyvästä vinkistä ja upeista kuvista ! Tänne ehdottomasti ensi kerralla ?
Henna
Uskallan kyllä suositella! Paljon katseltavaa ja myös käytännössä testailtavaa. Hauska museo erityisesti sille, joka on tunnetummat Tallinnan museot jo kolunnut.
Stefan
Kiitos taas Henna erinomaisesta kohteen esittelystä. Monet kerrat pysähtynyt ikkunan ulkopuolelle katsomaan. Ensi kerralla sisälle!!! Monet hahmot melko pelottaviakin…lapsille kuin aikuiselle?
Henna
Kyllä! Esim. meidän junnut olivat pienenä niin arkoja, että veikkaan että koko paikka olisi voinut olla liian pelottava. Ja alakerran holvikellarissa oli vielä ”kauhukabinetti”, jossa oli vaikka mitä örkkejä. Ei siis ehkä kaikkein arimmille!