Vihulan kartano: luksusloma tavisbudjetilla
Kiireettömiä kävelyjä kartanon puistoissa, retkiä merenrantaan ja lähiseudun kyliin, maalauksellisen kauniita maisemia, kiireetöntä hotellielämää, herkullisia illallisia… Miltäs kuulostaa? Kaikkea tätä tarjoili Vihulan kartano.
Loppukesällä 2020 tein muutaman päivän roadtripin Tallinnan itäpuolelle mieheni seuranani. Alkuperäinen ajatus oli lähteä Narvaan saakka, mutta matkan varrelta löytyi niin paljon katsottavaa ettemme päässeet ikinä lähellekään Viron itärajaa. Kiersimme merenrantoja ja kyliä, majoituimme matkan varrelle osuneissa kartanoissa ja Airbnb-mökeissä… ihastuttava Vihulan kartano oli yksi retken kohokohdista.
Ajomatkaa oli vain tunti Tallinnasta, mutta se tuntui kuin aikamatkalta toiseen aikaan ja maailmaan: ylelliseen ja kiireettömään kartanonherrojen elämään.
Vihulan kartano ja hengästyttävän hienot maisemat
Menneiden vuosisatojen kartanonisännät olivat mestareita valitsemaan paikkakunnan kauneimman paikan tilustensa hulppeille päärakennuksille. Kartanoiden pihamaan tuntumassa mutkittelee usein joki tai kimmeltelee järvi. Itse rakennus seisoo seudun kauneimmalla paikalla kuin tähystäen yli kartanon maiden.
Pihapiirissä on joukko hyötyrakennuksia, jotka yhdessä upean päärakennuksen kanssa muodostavat viihtyisän kokonaisuuden. Tilan laitamilla voi olla entinen viinatehdas savupiippuineen, valtavan kokoisia navettoja, talleja ja työväen majoitustiloja…
Vihulan kartanon rakentaneella aatelisherra Von Lodella taisi olla aivan erityisen hyvä silmä rakennuspaikan suhteen, sillä kartanon alue on satukirjamaisen kaunis!
Vihulan uljas päärakennus seisoo kauniilla rinteellä joen mutkassa. Joki on padottu kartanon kohdalla saaden sen näyttämään lammelta, jonka seesteisellä pinnalla kasvaa lumpeita. Korviin kantautuu padotun kosken kohina. Padon laidalla olevasta vesimyllystä sen vieressä oleva viinatehdas on aikoinaan saanut vesivoimaa. Tiluksilla on niin tuulimylly kuin tunnelmallinen huvimaja – kaikki todellisia herkkupaloja silmille ja kameralle.
Herkullista ruokaa, kävelyä lempeässä iltahämärässä, kylpylätunnelmaa
Roadtrippimme edellisen yön olimme majoittuneet Sagadin kartanossa, ja Vihulassakin meidän oli tarkoitus viipyä vain yksi yö jatkaaksemme sitten matkaa.
Kirjauduttuamme sisään hotelliin lähdimme iltakävelylle alkusyksyn hämärään iltaan. Silmiemme eteen avautui joenmutkan tyyni pinta lumpeineen ja siihen heijastuvat kartanon rakennukset. Ihastuttavaa maisemaa hetken hämmästeltyämme pois lähteminen jo seuraavana päivänä alkoi tuntua tosi huonolta ajatukselta.
Hetken aluetta kierrettyämme kipitimme takaisin vastaanottoon kysymään josko huoneemme olisi saatavilla toiseksikin yöksi. Paikka näytti niin houkuttelevalta, että halusimme jäädä nauttimaan siitä vähän pidemmäksi aikaa.
Nautimme hotellin ravintolassa runsaat aamiaiset ja maittavat illalliset. Tällaisessa kartanolomassa on parasta se, että valinnanvaraa ei juuri ole. Ei tarvitse selailla Tripadvisoria yrittäen valita kunkin illan nälkään ja tunnelmaan sopivaa ruokapaikkaa.
Vihulassa oli kelpo ravintola, jonka listalta löysimme herkullista syötävää kummaksikin illaksi. Vihula ei käyttänyt ruokia ja juomia hinnoitellessaan hyväkseen kilpailun puutetta ja syrjäistä sijaintiaan: hintataso oli kohtuullinen ja ruoka maittavaa.
Vihulan kartanon ympäristöt
Suurimman osan Vihulassa viettämästämme ajasta hengailimme kartanon kauniilla tiluksilla. Istuskelimme puistonpenkillä, joimme lasillisen kuohuviiniä pihamaalla tai kävelimme kartanon metsissä ja puutarhassa.
Nautimme myös hotellin spa-osaston hoidoista ja hieronnoista. Sittemmin uudestaan kunnostettuna avattu kylpyläosasto oli vierailumme aikaan vielä suljettu remontin takia, mutta se ei meitä juurikaan harmittanut. Onpahan hyvä syy palata joskus!
Tutustuimme myös kartanon alueella oleviin museoihin. Vanha vesimylly oli hienosti kunnostettu, ja vodkamuseo kertoi kartanoita aikoinaan rikastuttaneen viinanpolton historiaa.
Yksi retkemme kohokohtia oli kuutamokävely illallisen jälkeen. Tepastelimme alueen portin tuntumassa olevalle tuulimyllylle. Maisema oli pilkkopimeä – vain ohuen utupilven takaa häämöttävä kuu loi reitillemme vähän valoa. Tien varressa olevalla laitumella seisoskeli joukko lampaita määkäisten silloin tällöin satunnaisen bään ja mään. Pimeyden keskellä seisoi vanha mylly. Mikä tunnelma!
Vihula on niin lähellä rantaa, että kartanolta vuokrattavalla fillarilla olisi ollut helppoa polkaista meren ääreen. Meidän retkipäivällemme osui kuitenkin sen verran epävakaa ilma, että päädyimme ottamaan auton alle lähtiessämme nauttimaan Mustojan hiekkarannan autiosta, myöhäiskesäisestä kauneudesta ja luonnopuistoon kuuluvien metsien tuoksusta. Hauska yksityiskohta oli rannalla tönöttävä neuvostoaikainen betonikoppi, joka oli saanut iloisen graffitivärityksen.
Samalla retkellä pysähdyimme myös Altjan kalastajakylässä olevassa krouvissa. Sen keittiö kokkaili perinteisiä virolaisherkkuja vanhassa aitan näköisessä kievarissa. Söimme tuhdin lounaan, joka oli hauskaa vaihtelua kartanon juhlavassa salissa nauttimillemme illallisille.
Varoitus: kartanokärpänen saattaa puraista!
Tällä kesäisellä muutaman päivän road tripillämme kiertelimme useammassakin kartanossa. Yövyimme Sagadissa, ihastelimme Palmsea ja pyörimme useammankin hylätyn kartanoin pihamailla. Muistatko tämän jutun talvisesta kuuden kartanon kierroksesta, jonka päätteeksi heitin kunnon voltin ja päädyin koko lopputalveksi toipilaaksi parantelemaan polveani?
Voin siis myöntää, että kartanokärpänen on tainnut päästä puraisemaan minua. Tällaisia Vihulan kartanossa viettämiämme minilomia haluan pian lisää, ja jatkan varmasti myös autiokartanoiden etsiskelyä päiväretkilläni.
– – – – – – – – – – – –
Vihulan kartano kartalla.
Vihulan kartanon nettisivut löydät täältä.
Varasin huoneen Bookingin kautta. Jos sinä teet varauksen tämän linkin kautta, siitä kilahtaa muutama euro minunkin tililleni – ilman että se maksaa sinulle yhtään enempää!
6 Comments
Raija
Körtsissä mekin illastimme kun oltiin ryhmänä kartanokierrokselka. Kiva kotoinen paikka, pitkä pöytä ja penkit.
Henna
Tosi rento ja viihtyisä paikka! Ruokakin oikein maukasta.
Susanna
Kiitos taas kivasta jutusta ja ihanista kuvista!
Kartano ympäristöineen on aivan kertakaikkisen ihastuttava paikka! Olimme siellä joku vuosi sitten alkukesän vehmaudessa. Sinun kuvasi saivat haaveilemaan: jospa syksymmällä uskaltaisi matkustaa!
Meitä kartanoravintolan ruoat eivät saaneet hurraamaan, kun taas piharakennuksen Antsun Körtsin annokset sen tekivät. Kartanon aamiainen ja ravintolan miljöö olivat kyllä loistavat.
Suosittelen lämpimästi pyöräilyä läheisiin kalastajakyliin ja lehtipuiden reunustamille metsäteille. Sagadin kartanon läheltä löytyy yllättäen pieni metsähautausmaa tutkittavaksi.
Reitistö on helppokulkuista ja kilometrit kertyvät kuin huomaamatta upeita näkymiä ihaillen. Pyöräily tuo maiseman väreineen ja tuoksuineen lähelle, eikä voi jälleen kerran olla ihmettelemättä miten runsaasti naapurimaamme tarjoaa uutta ja erilaista nähtävää!
Henna
Ihania vinkkejä – kiitos! Antsu ei ollut auki silloin kun me olimme Vihulassa, ja ison talon keittiö oli yllättävän hyvä hinta-laatusuhteeltaan. Osa annoksista oli suorastaan erinomaisia, loputkin maukkaita. Voi ehkä olla että siellä on keittiöpäällikkö vaihtunut teidän reissun jälkeen. Aika lupaavasti Viron tartuntatilanne nyt paranee, joten toivotaan todella että syksyllä viimeistään voisi reissata.
Raija
Vihula vei sydämeni. Ihan täydellinen paikka. Oltiin Viron linnat ja kartanot -kierroksella. Sinne vielä uudestaan kun korona on taakse jäänyttä kiusaa.
Henna
Kyllä taisi Vihula vallata minultakin palan sydämestä.