Yö yksin metsässä… siis mitä? Vastaus on Ööd
Olen ennenkin kertonut olevani aika onneton luontoihminen. Mainio Anna palaa Anna Instagramissa kutsui juuri itseään IG-tarinassaan luontoihmisen sijaan katukahvilaihmiseksi, ja samastuin täysin! Mikä ihme siis sai minut lähtemään taannoisella Viron reissullani yksin yöksi metsään?
Selitys on tässä: en viettänyt yötä teltassa tai laavussa, vaan kuutiossa, jonka kolme sivua ovat lattiasta kattoon lasia ja ulkoseinät peiliä! Kuutio kätkee sisäänsä Ööd-nimisen hotellin huoneen – yhden ainoan. Muita huoneita tässä hotellissa ei ollutkaan, joten vietin yöni yksin metsässä…
… satiinilakanoiden välissä pehmoisessa sängyssä nukkuen. Mutta ei sujahdeta vielä lakanoiden väliin vaan mennään ensin hetki ajassa taaksepäin.
Kirjoitan aika vähän hotelleista, mutta täältä löydät jutun Tallinnan uusimpiin kuuluvasta upeasta L’Embitusta, johon pääsin tutustumaan sattumalta hotellin johtajan opastuksella.
Mikä ihmeen Ööd?
Ennen kuin höpöttelen lisää metsäyöstäni kerron hiukan taustoja. Olin nähnyt somessa ja design-lehdissä kuvia luonnon keskellä olevista Ööd-peilikuutiotaloista. Heidän nettisivujensa kautta ymmärsin, että näitä kuutioita voisi ostaakin, mutta myös majoittua yö kerrallaan ympäri Viroa ripotelluissa yhden tai muutaman lasikuution hotelleissa. Se pitäisi kokea!
Selaillessani varauskalenteria huomasin kuitenkin, että yöpyminen metsän siimeksessä taitaa kiinnostaa näin kotimaanmatkailun aikaan muitakin: Ööd-hotellien kalenterit olivat nimittäin melkoisen täynnä toukokuisen matkani aikaan – vaikka ei ollut edes vielä kesäsesonki!
Päädyin tekemään sen, mitä yleensä en tee: otin Ööd-hotelleihin yhteyttä, kerroin sivustostani ja kysyin että olisiko mahdollista tulla yökylään. Tämä juttu on siis kaupallinen yhteistyö, sillä he halusivat tarjota minulle majoituksen. Sitä vastaan minä puolestani lupasin antaa heille palautetta – sekä positiivista että mahdollisesti myös negatiivista – yöpymiseni jälkeen.
Mutta nyt metsään!
Ööd-kuutioita on tosiaan ympäri Viroa, mutta minun metsäyöpymiseni tapahtuu vain puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta. Sain sisäänkirjautumista varten karttalinkin ja koodin avainlaatikkoon – yksinkertaista!
Tämä Rannamõisan kuutio on harvakseltaan rakennetulla omakotialueella. Vaikka lähimmät naapurit ovat lähellä, ei niihin ole suoraa näköyhteyttä vaan ajatessani mökin pihaan tosiaan tuntuu että pysäköin metsään. Kuution tien puoleinen seinä on puuta, mutta avatessani oven eteeni avautuu upea näky: koko muu mökki onkin sitten lasia!
Metsäretkeni vuorokauden sääennuste näytti sadetta, sadetta ja sadetta – ja sitä myös riitti. Sisäänkirjautumisen aikaan sade kuitenkin taukosi sopivasti vähäksi aikaa, joten nappasin saman tien kameran mukaani ja lähdin ihmettelemään metsämökkiäni ulkoa päin. Ihmettelemistä ja kuvaamista sitten kyllä riittikin siihen saakka kunnes sade alkoi taas ropista.
Peilikuvia pöpelikössä
Peilikuutioon uskomaton näky metsän keskellä – se kun tavallaan ei ole näky ollenkaan, koska metsän puut heijastuvat sen pinnasta naamioiden mökin ympäristöönsä. En yleensä välitä selfieiden ottamisesta, mutta voi että miten nyt oli hauskaa napsia itsestään peilikuvia metsän siimeksessä!
Tämä Rannamõisan peilikuutio oli todella perinteisellä palalla virolaista (voisi maiseman puolesta olla yhtä hyvin suomalaista) metsää. Jylhät männyt kurkottivat taivaaseen mökin kaikilla puolilla, ja mättäät olivat täynnä mustikanvarpuja. Kuutio oli niin puhtaassa luonnossa, että näkyipä puiden oksilla jopa naavaa.
Vain muutaman sadan metrin päässä mökiltä olisi ollut ranta, mutta jätin siihen tutustumisen suosiolla seuraavaan päivään lähellä väijyvien sade- ja ukkospilvien vuoksi. Ja kerrankos sitä vain tällaiseen mökkiin pääsee! Tajusin että sadehan ei voisi vähempää haitata, vaan olisi hyvä tekosyy sisällä fiilistelyyn ja ylelliseen metsämaisemasta nauttimiseen – sisätiloista käsin.
Metsän siimeksessä satiinilakanoissa
Kun sade alkoi toden teolla, oli aika siirtyä sisään. Olin hakenut syötävää ja juotavaa lähistöllä olevan Tabasalun keskustan kaupoista, joten minulla oli kaikki luksusmetsäretken viettoon tarvittavat varusteet kasassa.
Voi mikä fiilis olikaan istua sisällä lämpimässä katsomassa sateista metsää suurten ikkunoiden läpi. Tuntui kuin metsän vihreys olisi melkein vyörynyt sisään. Polttelin kynttilöitä ja lueskelin kirjaa sen minkä metsän tuijottamiselta maltoin. Uskomatonta miten hypnoottinen tuollainen maisema voi olla!
Illan hämärtyessä oli aika hypätä myöskin lasiseinäiseen suihkuun, ja sen jälkeen yövaatteisiin ja lakanoiden väliin. Nukkumisesta ei kuitenkaan tahtonut tulla mitään, sillä olin viipymässä vain yhden yön ja halusin nauttia tunnelmasta niin pitkään kuin ulkona riitti valoa metsämaiseman ihmettelyyn.
Sitä riitti pidempään kuin ajattelinkaan, sillä yön hämärtyessä osaan puista syttyi kohdevalot! Ne näyttivät pimeydessä niin hienoilta, että oli pakko heittää vielä hetkeksi vaatteet niskaan ja käydä sadetta uhmaten kameran kanssa mökin ulkopuolella.
Lopulta oli kuitenkin aika luovuttaa taistelussa nukkumattia vastaan, pistää verhot kiinni ja siirtyä unten maille kaikki päivän aikana näkemäni kuvat mielessäni.
Ööd-yön jälkeen koittaa aamu – sateisena
Nukuttuani makoisat yöunet peilimökin mukavassa sängyssä herään edelleen jatkuvaan sateen ropinaan. Olin ajatellut lähteväni ennen uloskirjautumista kävelylle rantaan, mutta sadevaatteiden puute antoi minulle mainion tekosyyn jäädä sittenkin vain sänkyyn loikoilemaan.
Ööd-mökissä oli mukavasti varusteltu pieni keittiö, jonka laadukas kahvikone ansaitsee erityismaininnan. Keittelin itselleni aamukahvit ja siemailin sitä pyjama päällä jatkaen metsäfiilistelyä. Voi ihanaa elämän kiireettömyyttä!
Päätin että lähden rannalle vasta kun on aika kirjautua muutenkin ulos, eli otin ilon irti sängyn lämpimästä ja ikkunan takana aukeavasta sateisesta metsämaisemasta vierailuni loppuun saakka. Pieniä ovat joskus elämän suurimmat ilot. Nämä hetket yksin metsässä olivat juuri sellaisia!
– – – – – – – –
Ööd-hotellien nettisivut, joilta löytyy kuvia muidenkin paikkakuntien mökeistä: www.oodhotels.com.
Yön hinta olisi ollut parinsadan euron paikkeilla, mutta Ööd tarjosi sen minulle.
6 Comments
Anne-Maarit Heinonen
Kiitos tästä jutusta. Jos varani antaisivat myöten olisin todella kiinnostunut yöpymään Ööd kuutiossa. Lasiseinät, luonto ja sade: parhaimmillaan varmaankin melko meditatiivista. Kiva että taas kerran näytit että ihan yksinkin voi tosiaan reissata ja kokea. Minä olen toistaiseksi pysytellyt ihan nössösti vain Tallinnassa, mutta useimiten reissaan yksin. Ja yövyn Airbnb asunnoissa.
Henna
Rohkeasti liikenteeseen vaan Tallinnan ulkopuolelle – kannustan sydämeni pohjasta! Ei Tallinnassa pysyminen nössöä ole kun sielläkin on niin paljon nähtävää, mutta kannattaa lähteä retkelle muuallekin. Virossahan julkisillakin pääsee mukavasti ja edullisesti.
Heleean
No nyt esittelit aivan mahtavan ja upean paikan ja niin lähellä Tallinnaa, tänne on mentävä!
Henna
Eikö olekin uskomaton! Eikä mikään ihme että on niin suosittu että kalenteri on esim. kesän osalta jo lähes täynnä. Mutta kuten minä tulin huomanneeksi, niin siellä on kyllä mahtavaa huonollakin ilmalla… ja ehkä juuri silloin! Joten syksyllä Öödissä voi olla melkoisen upeaa.
Riitta
Nyt olin heti mainonnan uhri. Meillä on varattuna kaksi yötä Metsajärv rannalta Pölvamaalta peilikuutio syyskuun puolen välin jälkeen. Siinä on lisähauskuutena erillinen saunakuutio. Kiva odottaa edes pientä reissua, kun emme ole aikoihin matkustaneet.
Henna
Voi miten kivaa! Saunakuutio olisi ollut ihan mahtava, mutta tuosta minun retkikohteestani se puuttui.