Ensitunnelmia Tallinnasta koronatalven jälkeen
Pitkä ja raskaskin koronatalvi on jäämässä taakse. Virus iski Viroon kovaa, joten kaupungissa asuvasta pojastani ja siellä olevasta asunnosta huolimatta talvella ei tullut mieleenkään lähteä Suomenlahden etelärannalle.
Toukokuun alussa tilanne näytti vihdoin rauhoittuvan sen verran, että päätin lähteä tervehtimään kahta sydäntäni lähellä olevaa: rakasta poikaani Maxia ja ihanaa Tallinnaa. Nyt haluan välittää tunnelmia täältä myös sinulle: lähdetään kuvakierrokselle Vanhaankaupunkiin, Kalasatamaan ja Reidi-teelle.
Parin mutkan kautta Raatihuoneentorille
Aamulla aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, joten päätin lähteä aamukahville Raatihuoneen torille. Kurvasin Rataskaevukadun kautta vilkaisemassa Du Nord -talon remontin etenemistä, mutta pussitettu työmaa tarjosi edelleen hyvin vähän vihjeitä tulevasta. Vain sen pystyy näkemään, että muutos on suuri – niin täydellinen muutos kiinteistössä on käynnissä.
Piipahdus Rataskaivon kohdalle osoitti, että Tabula Rasa -ravintolaa taitaa olla turha odotella takaisin. Teipit on poistettu ikkunoista ja kiinteistö näytti tyhjältä. Mietin että onkohan hotelli St. Peterbourgkaan enää aukeamassa. Googlen mukaan se on suljettu toistaiseksi. Lue Tabula Rasasta lisää täältä.
Ennen aamukahveja kurvasin vielä Voorimehekujan kautta katsomassa näyttäisikö sinne rakentuva uusi leipomo-kahvila jotain heräämisen merkkejä, mutta ikkunat olivat yhtä tiukasti muovien peitossa kuin joulureissuni aikoihinkin. Mitä muovien takaa paljastuu? Sitä tietoa joudumme vielä odottamaan.
Raatihuoneentorilla kohtasi iloinen näky: terassit availivat ensimmäistä kertaa koronasulun jälkeen toiveikkaissa tunnelmissa. Osaa vasta rakenneltiin, mutta Kehrwieder oli jo saanut pöydät ja tuolit ulos. Sinne siis aamiaiselle.
Iloisia kohtaamisia
Tilasin lohiquichen ja kahvin, ja aaaah… istahdin aurinkoon nauttimaan herkuistani ja ympärillä avautumista näkymistä. Miten ikävä tätä onkaan ollut!
Aamukahvia nauttiessani kuulen selkäni takana mainittavan nimen ”Auri”. Mietin että onkohan kyseessä legendaarinen Olde Hansan perustaja, jota en ole koskaan itse tavannut.
Pian saan aavistukselleni vahvistuksen. Kehrwiederin omistaja (jolle olen hetki sitten paljastanut kirjoittavani blogia hänen tiedusteltuaan kuvaanko mahdollisesti johonkin mediaan) huikkaa minulle, että halunko tutustua yhteen Tallinnan legendaarisimmista ravintoloitsijoista. Totta ihmeessä haluan, sillä kysymyksessä tosiaankin on Auri Hakomaa!
Auri istahtaa pöytääni, ja kohta tuntuu kuin olisimme vanhoja tuttuja. Tiesinkin Olde Hansan olleen alkuvuoden kiinni, mutta juuri muuta en ollutkaan kuullut. Hakomaa paljastaa, että Hansan ovien auetessa lähiviikkoina vanhojen kuvioiden lisäksi on odotettavissa myös aivan uusia juttuja.
Kaikki kuulemani vaikuttaa kiinnostavalta, mutta varmistan vielä saanko kertoa kaiken kuulemani jo nyt eteenpäin. Sen voin kuitenkin paljastaa, että mielenkiintoisia uutuuksia on tiedossa!
Aurin lähdettyä vuorossa on päivän toinen yllätys: viereiseen pöytääni istahtaa herra nimeltä Michael Huang puolisonsa Meeri Priksin kanssa. Michael on se kaveri, jonka kuvia olen jakanut pitkin loputtoman tylsää koronatalvea. Emme ole koskaan ennen tavanneet, mutta kohtaamisemme on kuin kahden vanhan tutun. Hän on seurannut tätä sivustoani, ja minä hänen ihastuttavia kuviaan.
Uskomatonta, että satumme istahtamaan vierekkäisiin pöytiin! Ja taas juttua riittää.
Lyhyeksi suunnittelemani aamiaispysähdys venyy tunneiksi, sillä tapaan myös Oma Asi ja Gate 21 -kauppojen omistajan, sekä kampaajatuttuni kampaamosta, josta kerroin tässä jutussa. Tuntuu kuin koko Tallinna olisi liikkeellä kun vihdoin on lämmintä!
Kävelykierros: löytyykö lopettaneita ravintoloita ja baareja?
Kun vihdoin saan kammettuani itseni ylös lämpimältä terassilta lähden kierrokselle Vanhankaupungin kujille. Haluan nähdä onko korona rokottanut katukuvaa pahasti, ja onko tuttuja ravintoloita joutunut laittamaan lapun luukulle.
Vivian Vau -kenkäkaupassa paloi valot, joten pakkohan sinne oli piipahtaa sisään. Voi miten ihastuttavia kevätuutuuksia hyllyillä olikaan! Tabac oli autio, samoin Ivo Nikkolon myymälä, mutta ne olivat poissa pelistä jo vuodenvaihteessa.
Kurvaan Müürivahekadulle napatakseni mukaan kupillisen kahvia pienestä Kiosk No. 2:sta. Löydän tiskin takaa vanhan tuttuni, sympaattisen Georgin. Hän kertoo talven olleen rankka, mutta kummatkin Kioskit onneksi selvisivät siitä. Olen helpottunut, sillä ne ovat kummatkin suosikkipaikkojani.
Georg osoittaa Kiosk No 1:n lähellä olevaa liiketilaa, jossa joskus oli viihtyisän retrohetnkinen kohvik August. Samassa tilassa oli jonkin aikaa pannukakkukahvila, mutta se on joutunut laittamaan lapun luukulle.
Tilaan on toukokuussa aukeamassa uusi paikka, josta kerron lähiaikoina lisää. Tässä vaiheessa kävelyäni alkaa tuntua, että tiedossa on vähintään yhtä monta uutta paikkaa kuin on lopettaneita. Toiveikas tunnelma siis vaikeista menneistä kuukausista huolimatta!
Matkani jatkuu. Rento Drink-baari on rakentanut terassin. Sekä Little Secret että Sazerac-drinkkibaarit näyttävät olevan edelleen pystyssä. Mukavaa! Karja Kelderin sulkemista jäi moni harmittelemaan. Nytkään siellä ei näkynyt mitään elon merkkejä, mutta toisaalta kyltti oli kyllä edelleen oven yläpuolella.
Miltä Pikk-kadulla näyttää?
Jatkan kävelyäni Pikk-kadun suuntaan. Pühavaimun kirkko on pistetty pakettiin, ja paketin sisällä puuhaili joukko työmiehiä. Tässä jutussa esittelemäni kaunis kirkko on saamassa kasvojen kohotuksen. Suurkillan talon ovi on auki, mikä on iloinen merkki siitä että museot ovat saaneet avata uudestaan pitkien hiljaisten kuukausien jälkeen.
Istahdan hetkeksi aurinkoon Rohelisen puiston vieressä olevan kappelin penkille. Takanani oleva Pan y Vino on avannut terassinsa, samoin Hell Hunt. Myös Texas Honky Tonk kertoo sisäpihalla olevan terassinsa olevan auki. Myös tässä uutuuspaikoista kertovassa jutussani mainitun Steamfunk–baarin tyypit rakentelivat terassia. Niillä on nyt kiire, sillä sisätiloissa ei Virossa vielä saa syödä eikä juoda.
Yksi ihastuttava kevään merkki on se, että kauppojen ja baarienkin edessä oli viehättäviä kukkaistutuksia. Myös Vanhankaupungin ulkopuolella olevan trammipysäkin vieressä oli rivistö istutuslaatikoita täynnä orvokkeja ja muita kevään kukkijoita.
Jaksatko vielä? Mennään rantaan päin!
Jos jaksat vielä jatkaa tätä keväistä virtuaalista kävelyä, niin otetaan seuraavaksi suunnaksi satama. Kävelen ohi EKKM:n eli Viron nykytaiteen museon. Sympaattinen Lisanna-kahvila on avannut juuri samana päivänä sinne uuden kahvilan. Join niin hetki sitten kupillisen, että tyydyn nyt vain katsomaan etäältä miten ihmiset istuvat hauskan värikkääksi maalatun talon ulkopuolella olevien pöytien ääressä.
EKKM:n vierestä alkaa kulttuurikilometri, jonka ensimmäiset sadat metrit ovat olleet Mextonia-katutaidefestivaalien aikana maalattujen värikkäiden muraalien peitossa. Nämä taideteokset ovat tulossa tiensä päähän, sillä alueella on alkamassa rakennustyöt joiden alta seinä joutuu väistymään. Olen kuvannut niitä ennenkin, mutta nyt tuntui tärkeältä tallentaa niistä viimeisiä rippeitä.
Muurin toisessa päässä oli tästä jutusta tuttu Kalasataman kulttuurikota -niminen galleria. Nyt siitäkin alkaa olla jäljellä vain muistot. Mutta voi miten hauskoja muistoja ne ovatkaan, sillä tutustuin siellä mainioihin tyyppeihin. Lue ihmeessä tämä hyväntuulinen juttuni ensimmäisestä visiitistäni sinne.
Kalaranta on muuttuvaa Tallinnaa
Kalasataman lahden toisella puolella maisema on muuttunut lyhyessä ajassa. Tämän jutun kirjoittamisesta on vain puolitoista vuotta, mutta siinä kuvaamistani maisemista ei ole jäljellä enää mitään. Alueelle nousee uusia asuntoja, ja onpa sinne tulossa myös ravintoloita ja muita palveluja. Seuraan tilannetta – vielä en ole kuullut yksityiskohtia.
Kalasatamassa olleen Klaus kohvikin tiloihin ollaan muuten kunnostamassa uutta baaria, jonka pitäisi aueta lähipäivinä.
Semmoinen kävely! Olipa ihanaa olla Tallinnassa pitkästä aikaa. Päällimmäiseksi jäi tunne, että kaupunki ei ehkä ole ottanut ihan mahdottomia iskuja kovasta koronatalvesta. Ilahduttavan monta uuttakin paikkaa oli auennut ja aukeamassa, eikä joulun jälkeen ollut ilmestynyt montakaan uutta lappua luukulle.
Hyvän päivän ilta: upea Reidi tee
Aurinkoisen lämmin päivä päättyi iltakävelyllä poikani kanssa upealla Reidi teellä. Se oli niin mainio elämys, että taidanpa kirjoittaa siitä ihan oman juttunsa. Auringon ympärillä oli halo-kehä, meri kimmelsi ilta-auringossa ja kävelytiellä oli liikkeellä suuri joukko kaupunkilaisia. Voi kun joukkoon saataisiin pian myös suomalaisia!
19 Comments
Kaari
Mukavat sivut ja paljon hyvää tietoa, kiitos. Tiedätkö mitään Ravintola Farmista? Kävimme viimeiseksi tammikuussa ja olimme ainoat asiakkaat. Hieno paikka ja hyvää ruokaa.
Minna Parkkonen
Kiitos kylläpä sinne on ikävä. Olikohan Talu Körts lopettaneiden listalla? Satutko muistamaan vanhassa kaupungissa Suomibaarin vieressä?
Henna
Se muuten taitaa olla. Oli varmaankin niin pelkästään turistien paikka, että siellä tuskin monikaan paikallinen kävi. Suuri tila vielä, joten vuokra ollut todennäköisesti tosi kova.
Nina
Kiitos hienosta Tallinnan kierroksesta. Sinne tekee kovasti jo itsekin mieli, viimeksi käyty viime vuoden elokuussa.
Henna
Elokuun jälkeen ei tänne juurikaan ole ollut järkevää tai kätevää enää turistina tulla. Toivotaan nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä että tilanne alkaisi rauhoittua. Viro alkaa rokottaa kaikkia yli 16-vuotiaita, joten ehkä se tulee ”pelastamaan” kesän niin että matkailu voisi vapautua.
Raija
Kovasti sitä odottaa että pääsee taas Tallinnaan. Koska, sitä ei vielä tiedä mutta oletettavasti syksyllä. Lokakuussa on tiedossa ryhmän järjestetty reissu, pari vuorokautta.
Henna
Toivottavasti onnistuu!
Tiina
Farm oli suljettu ja tyhjän näköinen viikkositten, ikkunaa somistaneet eläihahmot oli jo poistettu.
Kaari
Voi kun ikävää! On tullut oltua siellä montakin kertaa, ja nautittua tosi hyvästa ruaasta!
Henna
Näin se taitaa tosiaan olla. Samojen omistajien Rukis-kahvilakin oli jossain vaiheessa kiinni, mutta mielestäni sinne oli kyllä palannut elämää viime reissuni aikaan. Ihan lähiviikoilta ei ole tietoa.
Tiina
Kiitos tunnelmakuvista ihanassa Tallinnassa! ?Kesää odotellessa.. pitäisi varmaan varata viikon reissu samantien että ehtisi tehdä ja nähdä kaikkea mitä on kaivannut ?.
Henna
Minä kyllä suosittelen lämpimästi sitä, että viipyy täällä vähän pidemmän ajan – ihan samalla tavalla kuin vaikka Välimerellekin lähdetään yleensä vähintään viikoksi. Silloin ehtii kiertää eri kaupunginosia, ottamaan välillä ihan rennosti, tekemään päiväretkiäkin. Täällä on näkemistä ihan valtavasti!
Christina Kisu Lindgren
Kiitos Henna sightseeingísta, odotan innolla että taas pääsisi Tallinaan, mutta tullaan ”jo” heinäkuussa, siihen saakka hei hei t. kisu
Henna
Kyllä se heinäkuu sieltä aika pian tulee! Kävin tänään kurkkimassa mm. Fotografiskassa, jossa on monta kiinnostavaa näyttelyä. Toivottavasti heinäkuussa on sitten jo ravintolat ja baaritkin auki – nythän niillä on vain oikeus myydä ulos.
Lea Randell
Oi, kun pian taas pääsisi Tallinnaan. Kiitos upesta kevätkieroksesta! ?
Henna
Kiitos että lähdit mukaani virtuaaliselle kävelylle! Kovasti täällä suomalaisia odotetaan, sitä kuulee nyt kaikkialla. Kaupunki tuntuu liian hiljaiselta ja autiolta monen paikallisen mielestä. Voi kun rokotteet nyt alkaisivat purra!
Tuula Nousia
Olipa ihana käydä Tallinna-kierroksella kanssasi!☀️????☀️
Reija Iso-Mustajärvi
Olipa ihana juttu. Oikea kevään herääminen.
Henna
Oli kyllä koko päivä aamusta iltaan ihanan keväinen, ja iltaa lukuunottamatta myös lämmin. Mutta voi että miten sitten taas alkoikin sateet. Kyllä tänä vuonna kesäkelit antavat odottaa itseään.